Art Katz: Moses At The Burning Bush
Tähden WR124 ympärillä oleva kaasu hehkuu kuin räjähdyksen jäljiltä. Kuva: ESA Hubble.
Arvostatko sanaa ’lähetetty’? Tiesitkö, että sana ’lähetetty’ on sanan ’apostoli’ keskiössä? Jos ohitamme sanan ’lähetetty’ syvimmän merkityksen, silloin mitätöimme myös sanan ’apostoli’. Ja jos apostolinen ei merkitse mitään, silloin pyyhimme pois kaiken.
Apostolinen merkitsee voimaa ja auktoriteettia. Se merkitsee jotakin, joka on yhteydessä Jumalaan itseensä, joka on myös Ylimmäinen pappi ja tunnustuksemme apostoli, ja hänen luonteeseensa. Tulla lähetetyksi on jotakin äärimmäisen tärkeää. Mutta Jumala ei lähetä ketä tahansa vanhaa kehveliä. Hän lähettää liikkeelle sellaisen, jota hän on omin käsin muovannut ja koetellut perusteellisesti 40-vuotisen erämaavaelluksen kautta. Joka on tyytyväinen, vaikka on joutunut epäselvyyteen ja olemaan kätkössä, joka on oman kansansa pelastamisen suhteen täysin tyhjentynyt omasta kunnianhimostaan, kunnes Jumala itse kohtaa häntä palavan piikkipensaan äärellä. Jumalan vuoren, Horebin, nimi tulee sanasta ’autio’. Sen alkuperä on juurisanassa, joka merkitsee ’paahtaa kuivaksi, hävittää, heittää pois, näännyttää ja tehdä äärimmäisen käyttökelvottomaksi’. Mikä vuori! Mikä pidättyvyyden huippu! Se oli kuitenkin paikka, jossa Jumala odotti saavansa kohdata oman miehensä. Tulessa! Meidän kaikkien tulee olla ikuisesti kiitollisia siitä, että Mooses ajatteli ”menenpä katsomaan tuota ihmettä”.
Jos Israelin kansaa ei olisi vapautettu orjuudesta sen miehen kautta, joka lähetettiin ja joka ’kääntyi katsomaan ihmettä’, Israel olisi tuhoutunut vankeuteensa eikä olisi koskaan päässyt Luvattuun maahan. Se perinnöllisyyden ketju, jonka tuloksena Messias syntyi, ei olisi toteutunut. Mutta yksi mies kääntyi katsomaan ihmettä. Jumala kutsui häntä palavan pensaan keskeltä. Toivoisinpa osaavani sanoa, miksi ihmeen puoleen kääntyminen on niin merkittävää. Kaikki eivät edes halua. Kaikilla ei ole uskallusta katsoa johonkin, joka liekehtii, mutta ei pala poroksi. Sellainenhan yleensä tarkoittaa jotain harmillista asiaa, jota kaikin voimin vältämme ja yritämme väistää. Menisimme omaa tietämme ohi. Sehän voisi jopa keskeyttää jotakin ja merkitä jonkinlaista tunkeutumista omaan elämäämme. Ja niin se pilaisi omat suunnitelmamme. Oletko koskaan kokenut sellaista? Oletko koskaan kääntänyt selkääsi, että et huomaisi jotakin ja tulisi silloin myös vastuulliseksi näkemästäsi? Sinulle tulisi ehkä vähän kärttyisä ja epämukava tunne, jos kääntyisit katsomaan, ja se asettaisi samalla sinulle vaatimuksia, joita et haluaisi hyväksyä?
Lainaan hyvin harvoin rabbien tekstejä, mutta täytyy sanoa, että rabbien tulkinta tästä jakeesta on täynnä syvällistä näkemystä. He sanovat, että kun joku kääntyy katsomaan tämänkaltaista näkyä, hänen elämänsä kokee pysyvän muutoksen. Siinä on jotakin lopullista. Tuli tuo siihen tietyn tuomion esimaun ja vaikutelman Jumalasta, joka on kuluttava tuli. Liekehtivä kuumuus ja Jumala sen keskellä on jollakin tavalla outo vertaus. Sen täytyy sekoittaa meidän ymmärryksemme asioista ja sitten, kun olet nähnyt sen uusin silmin, et enää palaa näkemään asioita samanlaisina kuin ennen näit. Jumala lähettää vain niitä, jotka ovat kohdaneet hänet sellaisen ilmestyksen muodossa, missä hänen kirkkautensa ilmestyy liekehtivänä. Jos emme koskaan saa nähdä hänen kirkkaudestaan vilaustakaan, emme osaa palvella häntä oikein. Meillä voi olla jokin oma motiivi, jokin epäaito juttu tai jokin henkilökohtainen kunnianhimo, jolla on jotakin tekemistä meidän uskonnollisen menestyksemme kanssa – mutta sellainen vain turmelee ja pilaa kaiken. On olemassa vain yksi todellinen vaikutin, jonka vuoksi voimme tehdä puhdasta, jumalista palvelustyötä, ja se merkitsee, että meillä on vain yksi innoitus, intohimo ja motiivi, nimittäin – Jumalan kirkkaus. Mutta jos et koskaan näe vilaustakaan Jumalan kirkkaudesta, miten se voisi olla sinun motiivisi? Tässä on meille esikuva. Mooseksen tapaus ei ollut vain yksi historiallinen hetki monien joukossa. Sen kautta voimme aavistaa, mitä meillekin on mahdollista tapahtua. Me olemme samassa asemassa Israelin suhteen kuin Mooses silloin.
Tällä hetkellä on murtautumassa esiin globaali tapahtumasarja ja jollakin tavalla Israelin vapautus on Jumalan ja seurakunnan huomion keskipisteessä, ei vain sitä vapautusta silmällä pitäen, vaan ajatellen sitä vastakkainasettelua, joka syntyy pimeyden voimien kanssa, jota ’faaraon’ edustaa. On olemassa tietty ero sen miehen välillä, joka murhaa egyptiläisen, hautaa hänet hiekkaan ja pakenee pakokauhun vallassa huomattuaan asian tulleen ilmi, ja sen miehen välillä, jonka Jumala on lähettänyt haastamaan itsensä faaraon kaikella jumalallisella arvovallalla. Ennen kuin hänet haastetaan sellaisella apostolisella arvovallalla, jonka voi omistaa vain Jumalan lähettämä ihminen, ei ole mitään vapautusta tarjolla kenellekään missään, kaikkein vähiten kokonaiselle kansalle, jonka paluu Jumalan yhteyteen ja Luvattuun maahan ennustaa heidän Kuninkaansa tuloa ja Daavidin huoneen perustamista ja teokratian syntymistä.
Missä me olemme tänä päivänä menossa seurakuntana? Olemme joko julkisivun puolella tai kulissien kätköissä. Kulissit ovat möhlijöitä varten, jotka myös tiedostavat oman tilansa eivätkä pidä sitä häpeänä. Mutta jos et tiedä olevasi möhlijä, se johtuu sitä, että et ole vielä alkanut jalostua edes sen vertaa, että tiedostaisit sen. Elämäsi on ollut liian turvallista ja arkaa. Olet ollut tyytyväinen kirkon penkissä istumiseesi. Et ole uskaltanut ottaa suuria riskejä Jumalan asian hyväksi, joten et ole voinut tyriäkään. Uskon, että epäonnistuminen on edellytys, se on välttämätön asia ja sopivan nöyryyttävää. Sen vuoksi Mooseskin löysi itsensä paikasta, johon vain harvat osuvat, eivätkä ainakaan joudu 40 vuodeksi paimentamaan Jumalan lampaita. Mooses piti itseään epäpätevänä ja juuri se käsitys, se yksi ainoa asia, teki hänestä pätevän. Mooses sanoi: ”Mikä minä olen menemään?” eikä Jumala kiistänyt sitä. Jumala tuntui pikemminkin sanovan: ”Ei sinua lähetetä, koska olet pätevä, sinut lähetetään, koska minä olen sinut valinnut ja minä olen sinun kanssasi. Se on sinun voimasi ja arvovaltasi perussyy ja johtaa sinut menestykseen heidän vapauttamisensa tehtävässä. Se ei johdu siitä, että olit Egyptin prinssi tai jokin hurmaava karismaattinen lavatähti ja sinulla oli kaikki resurssit käytettävissäsi ja tiesit yhtä ja toista ja vähän enemmänkin. Se johtuu siitä, että sinut on tyhjennetty noista edellytyksistä ja olet silti halukas jatkamaan uskollisesti omassa koettelemusten erämaassasi Jumalan lampaiden paimentamista. Minä olen nimittänyt sinut tehtävääsi. Koska minä sinut nimitin, sinun koulutuksesi on ollut perusteellinen.” (jatkuu)
Art Katz
Art Katz (1929-2007) oli messiaaninen kristitty ja toimi sananjulistajana kotimaassaan Yhdysvalloissa ja maailmanlaajuisesti. Artikkeli on käännetty hänen nettijulkaisustaan Art Katz Ministries. Art Katz’in perintöä vaalii Ben Israel Fellowship. Julkaistu luvalla.
