Herra puolustaa kansaansa, hän säälii palvelijoitaan, kun hän näkee, ettei heillä enää ole voimaa, että he ovat uupuneita, niin suuret kuin pienet.
Kun joudumme vaikeuksiin, on vaara panikoitua. Ryhdymme helposti välittömiin toimenpiteisiin ja teemme sen ihmisjärjen mukaan ja puuttuen pinnalla oleviin, näkyviin asioihin. Emme osaa viedä asiaa Herran eteen, kuten pitäisi. Jumalan alttarin ääressä paniikki hellittää, sieluun laskeutuu rauha. Emme tiedä, minkälaisen ratkaisun Herra antaa, mutta luotamme häneen, että hän järjestää asiat ja ongelma tulee hoidetuksi.
On isoja asioita ja on pieniä asioita. Mitä isompi asia, sitä kärsivällisemmin on osattava viipyä Jumalan kasvojen edessä. On opittava vuodattamaan sydämensä Herralle, kertomaan miltä tuntuu, valittamaankin, mutta on osattava myös tuoda esiin luottamus Jumalan kykyyn ratkaista asioita suotuisasti. On osattava kiittää menneistä kiperistä tilanteista, joihin Jumala antoi armollisen ratkaisun.
Nämä vaativat oppimista. Vanha luontomme joutuu paniikkiin, se pelkää, se suurentelee ongelmia. Vanha luonto ei anna eväitä paljonkaan ratkaista vaikeita asioita. Järkeily ei johda aina mihinkään. Ne konkreettiset toimenpiteet, joihin riuskasti ryhdyimme, eivät aina takaa tulosta. Joudumme oppimaan, että kaikki hyvät lahjat tulevat Jumalalta ja joudumme siis pyytämään niitä, odottamaan niitä ja uskomaan, että saamme avun ylhäältä, vaikka emme sitä vielä näe. Opettelemme rukouksen avulla säilyttämään sisäisen rauhamme kriisin keskellä.
Aina emme ole pakotettuja käymään rukousalttarille kriisin keskellä, joskus vaan asiamme on iso, toiveemme elämää suurempi. Haluamme puolison, kaipaamme saada oman lapsen, tarvitsemme keinot yrityksen perustamiseen tai unelmiemme talon rakentamiseen. Ehkä olemme siihen mittaan uskossa kasvaneita, että janoamme saada olla Jumalan käytössä, löytää Jumalan avaaman oven hänen valtakuntansa työhön. Näissä suurissa toiveissamme olemme viisaita, jos osaamme viedä ne heti rukousalttarille. Olemme viisaita, jos ymmärrämme, että niiden toteutuminen voi viedä aikaa ja niin olleen tarvitsemme paljon kärsivällisyyttä.
Pelot ovat joskus hallitsemattomia ja kehitämme itsellemme pakoreaktioita. Varaudumme sairauksiin syömällä vitamiineja, varaudumme sotaan hankkimalla varamuonaa ja varavirtalähteitä. Eräs sisar oli vakuuttunut, että Neuvostoliitto hyökkää Suomeen ja muutti Australiaan. Hän eli siellä vuosikymmeniä. Sotaa ei tullut, sisar palasi Suomeen. Mutta nyt kun on Euroopassa ollut levotonta Venäjän aggressioiden tähden, ei ole mahdotonta kuulla ihmisten miettivän muuttoa jonnekin muka turvallisempaan maahan. Pelot voivat hallita elämää eri tavoin. Joku voi päätellä kaikenlaisia harhaisia mietteitä ja kehitellä päätelmiä, joista käytetään yleisesti nimitystä ’salaliittoteoria’. Sellaiset ovat tuttuja myös Raamatusta, sillä esimerkiksi kuningas Saul puhuu salaliitoista, jotka eivät olleet todellisia, vaan hänen pelkojaan. Esimerkki salaliittoteoriasta on myös se tapaus, kun ammonilaisen Hanunin hovissa alettiin pelätä olemattomia.
Kuningas Hiskia sairastui vakavasti, mutta: Hän rukoili Herraa, ja Herra vastasi rukoukseen ja antoi hänelle merkin. Raamatussa on lukuisia kertomuksia siitä, kuinka Jumala vastasi rukouksiin. Menkäämme siis rukousalttarille mekin, luottakaamme Herraan, hän on luottamuksemme arvoinen. Harjoittakaamme uskoa ja olkaamme sitkeitä ja kestäviä rukouksessa.
Toivokaa ja iloitkaa, kestäkää vaikeuksia ja rukoilkaa sinnikkäästi.
5.Moos.32:36, (1.Sam.22:8,13), 2.Aik.32:24, Room.12:12 UT2020.
Copyright © 2024 Simo Papunen