Ennen kaikkea pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne, sillä ”rakkaus peittää paljotkin synnit”.
Luonteeltaan terveet ihmiset eivät ole kateellisia eivätkä puhu pahaa toisten selän takana. Terveen itsetunnon omaavat ihmiset eivät myrkytä toisia pahasuisilla puheilla. He antavat anteeksi toisten puutteet eivätkä anna niiden häiritä elämäänsä. He eivät ole katkeria, eivät murjota eivätkä täytä suutaan vihapuheilla. He juhlivat muiden menestystä ja iloitsevat, kun joku edistyy elämässään. Kiitolliset ihmiset eivät etsi muista vikoja.
Pietari nosti esiin kristittyjen keskellä vallitsevan periaatteen: ”Rakkaus peittää”. Emme mekään siis toivottavasti suurentele kenenkään virheitä. Emme mekään nosta meteliä, jos joku vähän mokaa. Jos on pakko sanoa jokin kommentti, sanomme edessäpäin.
Tämä ei tarkoita, että olemme huonoja kristittyjä, jos joskus vähän lipsahtaa pahoja sanoja poissaolevista. Rakkaus peittää myös meitä itseämme – Jeesuksen rakkaus. Sitä kutsutaan evankeliumiksi. Samalla kun vapaudumme itsesyytöksistä, vapautamme toisetkin kaikesta syyttämisestä. Jos kritiikki on joskus paikallaan, annamme sitä asioista, ei ihmisistä.
Tuomarin virka on maailman vaikein työ. En siis halua sitä hoitaa. Todistaja voin kyllä olla, kun sellaista kaivataan. Todistajan tehtäväkin on vaikea, sillä enhän halua käyttää siinä mitään värikynää.
Jos joku puhuu pahaa toisesta minulle, joudun arvioimaan, onko kysymyksessä sielunhoidollinen avautuminen vai juoruilu. Jälkimmäiseen suhtaudun kielteisesti ja yritän pitää etäisyyttä ihmisiin, jotka ovat tyytymättömiä ja aiheettomasti vihaisia. Jos en pidä etäisyyttä näihin valittajiin, nurja mieli voi tarttua minuun kuin virus. Yritän siis pitää henkeni levollisena, sydämeni puhtaana ja välttää riitaisuutta. Sielunhoitajana oleminen on sitten toinen juttu, mutta vaikeaa sekin.
Paljon auttaisi, jos kaikilla uskovilla olisi elämässään oikea järjestys evankeliumin ja lain suhteen. Jos laki nostetaan etusijalle, emme pärjää kukaan. Jos evankeliumi saa etusijan, silloin ”rakkaus peittää”. Rakkauden ilmapiirissä on turvallista elää. Hengellinen kasvu ja luovuus uskossa, oman kutsumuksen ja eämäntehtävän täyttäminen, vaativat tätä rakkauden ilmapiiriä. Vain evankeliumi voi kantaa mukanaan tosi elämää, johon kuuluvat hengen hedelmät:
Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki.
Neh.8:10, 1.Piet.4:8, Gal.5:22-23.
