”Täällä on poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa. Mutta miten ne riittäisivät noin suurelle joukolle?”
Kun Jeesus ruokki kansanjoukot viidellä leivällä ja parilla kalalla, Andreas oli yksi niistä henkilöistä, jotka edesauttoivat ihmeen syntymistä. Tietenkin myös se poika, joka kantoi eväitään. Hän luultavasti kuulutti ääneen, että minulla on muuten täällä pussissani leipää – niin kuin lapset vain osaavat tuoda ajatuksiaan mutkattomasti julki. Ja kuka olikaan ne leivät antanut hänelle mukaan? Tietysti äiti, joka oli leiponut leipiä ja paistanut sekä leipää että kaloja. Hän oli kaiketi elänyt varsin normaalia perheenäidin arkea sinä historiallisena aamuna.
Emme ole saaneet kuulla edes äidin tai pojan nimeä. Tiedämme, etteivät he olleet mitään kuuluisia ihmisiä, vaan tavallista paikallista väkeä. Ihmeen valmistelussa ei tarvittu titteleitä, ei arvoasemaa, ei yliopistoa. Ei kaivattu suuria suosionosoituksia tai poliittista kampanjaa. Ei tarvittu seurakunnan raamattukoulua. Oli vain yksinkertainen kutsumus olla hyvä äiti. Piti vain tehdä tunnollisesti perheenäidin askareita ja huolehtia lapsestaan.
Joskus se vähä, mitä meillä on, on tarpeeksi – varsinkin jos Jeesus voi tuoda oman panoksensa mukaan. Turha kilpailla naapurien kanssa, kenellä on komeammat nurkat tai reteempi auto. Turha leveillä etelän matkoilla tai kalliilla vaatteilla ja kultakoruilla. Yksinkertainen riittää, aito ja pröystäilemätön elämäntapa. Tärkeintä on olla aidosti oma itsensä ja elää tyytyväisenä siihen, mitä on saanut. Kiitollinen mieli yhdessä uskon kanssa voi johtaa ihmeen syntymiseen. Jeesus tietysti ihmeet saa aikaan, mutta ei hänkään tee niitä mielellään tyhjästä – hän haluaa meidät mukaan, osallistumaan, antamaan panoksemme – vaikka pienenkin. Jos panoksemme olisi jotenkin merkittävä, tulisimme helposti ylpeiksi – ja siihen ei ole varaa kenelläkään.
Oletko sinä sujut itsesi kanssa? Tavoitteletko arvovaltaa, hienoa titteliä ja vaikutusvaltaista asemaa? Ei ehkä kannata, parempi olla tavallinen tallaaja vaan, joka elää tavallisen kansan parissa tavallisena ihmisenä vain sillä erotuksella, että on uskossa ja käytettävissä, kun tilaisuus ja johdatus tulee.
Minä kuulin Herran äänen sanovan: – Kenet minä lähetän? Kuka lähtee sananviejäksi? Niin minä vastasin: – Tässä olen, lähetä minut!
Matt.17:27, Joh.6:9, Jes.6:8.
