Sinun elämäsi ei oikein mahdu uskonoppineiden sääntökirjan kehyksiin. Sinun pitää kotonasi taistella omaisesi mielenterveysongelmien kanssa. Joudut kantapään kautta opettelemaan psyykelääkkeiden sivuvaikutuksista, tunnistamaan psykooseja, käymään vuoropuhelua lääkäreiden ja psykiatristen sairaanhoitajien kanssa. Joudut taistelemaan, jotta omaisesi saa hoitoa, edes jonkinlaista. Kun kohtaat seurakunnan jäseniä ja heidän liikuttavan huolestumisensa ilmauksia, huomaat, että seurakunnan sääntökirja ei tunne sinun tapaustasi. Voit saada osaksesi paheksuntaa, naureskeluakin. Se ainoa sääntökirjan kohta, joka velvoittaisi heidät rukoilemaan ahdingossa olevan lähimmäisensä puolesta, laiminlyödään, unohtuu, jää jalkoihin. Ehkä jokin siunailu sentään muistetaan ilmoille päästää.
Tai sinä toinen: sinun ongelmasi on perheenjäsenen alkoholismi, kenties huumeiden käyttö. Päihteiden käyttö ja siitä seuraava häiriökäyttäytyminen toistuu aina selvien jaksojen jälkeen. Sinä pelkäät niitä päiviä, kun tulet koulusta/töistä kotiin ja kohtaat kotona vallitsevan riitelyn ja kaaoksen. Pelkäät joutua väkivallan kohteeksi. Mielesi tekee heti lähteä pois jonnekin, missä ei tarvitse osallistua tähän turhauttavaan voimien mittelyyn. Haluaisit pyytää rukousapua seurakunnasta, mutta tiedät, mihin se johtaa. Tietovuotoihin, hurskaisiin neuvoihin, syyllistämiseen. Niinpä tyydyt siihen, että sydämesi itkee yksin ja vuodatat kyyneleesi Jeesuksen jalkojen juureen.
Kukapa auttaisi ahdistunutta, surun murtamaa, yksin taistelevaa ihmisparkaa, joka reippaasti kertoo olevansa uskossa, kun kysytään, mutta vaikeina hetkinään epäilee, onko Jumalaa olemassa? Kuka lohduttaisi lohdutonta?
Sinun kauniit kätesi ovat syvällä tässä elämän savessa. Sinun myötäelävä sydämesi taistelee läheistesi puolesta. Jeesus Kristus on aivan sinun vierelläsi, niin lähellä, että olet yhtä hänen kanssaan hengessä. Tunnet samoja tunteita kuin hän. Rukoilet epätoivoisilta tuntuvia rukouksiasi ”ota pois tämä malja” yhdessä hänen kanssaan. Huudat Jumalan puoleen, tyhjyyteen niin kuin sinusta tuntuu, sydän pakahtumaisillaan. Jeesus kuulee huutosi ja vastaa sinulle.
Luottakaa aina Jumalaan, tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa! Jumala on turvamme. (sela) Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. Sen tähden me emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä.
Taisteluittesi keskellä saat kokea ihmeellistä rauhaa ja luottamusta. Saat vahvistua uskossa, kasvaa lujaksi Jumalan ihmiseksi ja rakastua Herraan yhä syvemmin. Hän antaa sinulle voittoja: ympäristössäsi tapahtuu edistystä, mutta sinun sisälläsi tapahtuu vielä mullistavampaa – sinä saat kulkea Kristuksen voittosaatossa ja levittää ympäristöösi hänen tuntemisensa tuoksua. Sinut opitaan tuntemaan Kristuksen lähettiläänä ja sinun taivaallinen kutsumuksesi kirkastuu tämän kaiken keskellä.
Ps.23:4, Ps.62:9, Joh.14:27, 2.Kor.4:16, (2.Kor.2:14).
