Mefiboset kumarsi kunnioittavasti ja sanoi: ”Mikä olen minä, sinun palvelijasi, kun käännyt tällaisen koiranraadon puoleen?” 2.Sam.9:8.
Mefiboset oli Israelin kuninkaana toimineen miehen pojanpoika, mutta hänen elämänsä ei aina sujunut kovinkaan kuninkaallisesti. Hän vammautui pienenä poikana, kun hänen hoitajansa pudotti hänet. Mefiboset jäi ontuvaksi ja ontui kumpaakin jalkaansa. Daavidin hallitessa kuninkaana Saulin jälkeen hän asui Lo-Dabar’issa, suomeksi Tyhjänperällä. Hän eli siellä peloissaan, että Daavidin hallinto etsisi hänet käsiinsä ja teloittaisi hänet. Hänelle kehittyi huono itsetunto ja hän poti jatkuvaa alemmuutta. Hän piti itseään koiranraatona.
Kysynpä sinulta: Millainen on sinut itsetuntosi? Tunnetko alemmuutta tai huonommuutta muihin verrattuna? Onko sinullakin kenties jokin vamma, joko näkyvä tai näkymätön? Koetko olevasi hyljeksitty ja ruma? Onko elämäsi täynnä pelkoa ja ahdistusta? Murehditko tulevaisuuttasi ja mietitkö, miten kummassa selviät? Harkitsetko päättää päiväsi, koska elämäsi on niin surkeaa? Kuormittavatko velat sinua?
Ihmiskohtalot ovat moninaisia. Vähän jokaisella on ongelmia, joita sivulliset eivät aina näe. Vaikeuksiensa kanssa ihmiset raahautuvat eteenpäin miten kuten päivästä toiseen. Mutta mitä sanookaan Jumalan sana jokaiselle ”koiranraadolle” tänään? Kuningas Daavid lausui sen näin:
Mefiboset… saa kuitenkin aina syödä minun pöydässäni. 2.Sam.9:10.
Sinullakin on paikka vapaana kuninkaan pöydässä – kai tiesit sen? Ei sinun tarvitse potea huonommuutta, piilotella itseäsi missään Tyhjänperällä, vaan sinä saat nostaa pääsi ja nousta ihan uuteen arvoon. Sinut on kutsuttu lounastamaan ja illastamaan kuninkaan pöydässä ja siellä on aina sinulle varattuna paikka. Älä siis jätä tuoliasi tyhjäksi, sillä ateria ei ole täydellinen ilman sinua. Kuningas odottaa, että sinä osallistut hänen kanssaan aterialle.
Kun pitojen oli määrä alkaa, hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: ’Tulkaa, kaikki on jo valmiina.’ Luuk.14:17.
