Rauhan Jumala nosti kuolleiden joukosta suuren lammaspaimenen, Herramme Jeesuksen, koska oli tehnyt ikuisen liiton hänen verellään. Toivon, että Jumala varustaa teidät kaikenlaisella hyvällä, niin että voitte täyttää hänen tahtonsa. Tehköön hän samalla meissä Jeesuksen Kristuksen avulla sen, minkä parhaaksi näkee. Kunnia hänelle ikuisesti, aamen!
On huomattava, että Raamattu nimittää Jumalaa ’Rauhan Jumalaksi’ ja Jeesusta ’Rauhan Ruhtinaaksi’. Maailman ihmiset ovat monesti esittäneet minullekin sen näkemyksen, että Raamatun Jumala on kovin sotaisa ja väkivaltainen ja he eivät siksi jaksa innostua uskosta. Heidän ajatusmaailmansa on tietenkin liian kapea-alainen. He katsovat asioita ikään kuin avaimenreiästä. On tietenkin katsottava asioita uuden liiton näkökulmasta. Sana ’rauha’ esiintyy Uudessa testamentissa satakunta kertaa. Rauha on yksi niistä asioista, jotka luonnehtivat uskoa: Jumalan valtakunnassa syöminen ja juominen ei ole tärkeää. Siellä iloitaan Pyhän Hengen antamasta oikeudenmukaisuudesta ja rauhasta.
Toinen tärkeä teema, joka luonnehtii kristillistä uskoa, on Jeesuksen paimentehtävä. Olemme vertauskuvallisesti lampaita hänen paimennuksessaan. Tässä Heprealaiskirjeen kohdassa hän saa tittelin ’Suuri Lammaspaimen’. Todellakin, hän on suuri monessakin mielessä, sillä hän puolustaa lampaita susilta ja lopulta antaa henkensäkin lampaiden puolesta. Hän joutuu antamaan itsensä uhriksi ja teki näin ikuisen liiton hänen verellään. Hänen suuruutensa nousee varsinaisesti esiin siinä, että hän on ylösnoussut Paimen lampailleen – eli hän paimentaa lampaitaan kuolemankin ylitse, aina taivaaseen asti.
Kolmanneksi Rauhan Jumala ja Jeesus lammasten suurena Paimenena varustaa meidät kaikenlaisilla hyvillä lahjoilla, jotta voimme täyttää hänen tahtonsa. Mahtavaa! Elämä ei ole vain jokin säälittävä taaperrus syntymän ja kuoleman välimaastossa, vaan saamme Jumalalta lahjoja voidaksemme suorittaa oman elämäntyömme. Erilaisia lahjoja on tietenkin valtava kirjo ja jokainen voi tuoda esiin oman näköistään persoonallisuutta, sillä ei ole mitään tarvetta kopioida muilta, mitä muut tekevät. Jumala tuntuu olevan kovasti mieltynyt erilaisuuteen ja moninaisuuteen tässäkin. Niinpä voimme suoralta kädeltä torjua kaikenlaiset massamuotit, kun etsimme omaa kutsumustamme. Tärkeintä on jättää prosessi Jeesuksen Kristuksen ohjaukseen, niin hyvä tulee. Niinpä voimme toistaa vielä tämän uskonelämän pähkinänkuoren loppukaneetin:
Kunnia hänelle ikuisesti, aamen!
Hepr.13:20-21 UT2020, Room.14:17 UT2020.
Copyright © 2024 Simo Papunen
