Uskomme päämäärä

Seuratkaa minun esimerkkiäni, niin kuin minäkin seuraan Kristusta.

Jumala hyväksyy meidätkin kelvollisiksi, kun uskomme häneen, joka herätti Herramme Jeesuksen kuolleiden joukosta.

Helluntaiherätyksessä uskoon tulleena olen saanut hengellistä opetusta, jonka mukaan taivaaseen pääseminen tämän maallisen elämän päätteeksi on uskon huipennus ja päämäärä. Se ei ole täydellisen harhaanjohtava ajatus, vaan siinä on paljon totta, mutta onhan se selvästi evankelistan näkemys. Varmasti on helluntailaisia opettajia, jotka osaavat tuoda esiin uskoa monipuolisemmin, mutta kun olen ruokaillut aika paljonkin ulkopuolisilla laitumilla, huomaan tämän hengellisen lapsuuteni ’maidon maun’.

Niin, usko on elämäntapa. Se on kokonaisvaltainen asenne ja valmius elää Jumalan tahdon mukaan. Usko vaatii pois oppimista monista vanhan luonnon tavoista suhtautua asioihin ja se on jatkuvaa opiskelua. Usko on nimittäin kyky toteuttaa Raamatun totuudet elämässään. Usko on sitä, että sana tulee lihaksi.

Vanha luontomme vastustaa uskoa ja maailma myös. Kun seuraa nykyään tiedotusvälineitä, joutuu ihmettelemään, millaista hullunmyllyä sielunvihollinen pyörittääkään. Maailman tyyli tuottaa aivan tajutonta menoa, jumalatonta riekkumista, väkivaltaa ja rikoksia, huumeita ja seksiä – kaikkea liikaa. Ilmastomuutos tuo esiin Jumalan vihan, mutta kansa ei herää. Sota tai sen uhka ei juuri herätä sekään. Viidennen sinetin aika huipentuu ja kuudes sinetti on jo menoa. Laskujeni mukaan vuoteen 2121 mennessä tullaan jo kuudennen sinetin aikaan. Jeesus tulee omiaan noutamaan kuudennen sinetin aikana, mutta tuleeko hän alussa vai lopussa? Tai jopa ennen? Usko on myös valmiutta ottaa vastaan herrain Herra, tulee hän nyt tai myöhemmin.

Uskovalle on aina haaste jättää omat keinot käyttämättä, kun odotamme Jumalan tekoja. Haluaisimme kääriä hihat ja ryhtyä toimeen, jotta näkisimme Jumalan tekoja. Kirkot ja herätysliikkeet pullistelevat omaa erinomaisuuttaan, kun ne haaveilevat herätyksestä. Usko on nöyryyttä jättää Jumalalle ratkaisevat teot, antaa tilaa ihmeille. Yliluonnollinen Jumala tarvitsee sen tilan, että me ihmiset väistymme hänen tieltään, lopetamme farisealaisen pullistelun ja otamme nöyrän asenteen. Jos haluamme toimia, puramme energiaamme hartaaseen rukoukseen ja evankeliumin julistukseen. Jos puramme voimiamme herroitteluun, toisten polkemiseen ja omien pikku ruhtinaskuntien rakentamiseen, Jumala katselee toimiamme kaukaa.

Jokainen Jumalasta syntynyt voittaa maailman, ja uskomme on se voitto, jonka olemme maailmasta saaneet.

Room.4:24 UT2020, (Joh.1:14), (Ilm.6:12), 1.Joh.5:4 UT2020.

Copyright © 2023 Simo Papunen