Jumala ei laskenut ihmisten rikkomuksia heidän syykseen vaan teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa. Meidät hän pani levittämään sanomaa tästä sovinnosta.
Uutta testamenttia lukiessa joutuu aina uudestaan hämmästymään, miksi ihmiset suhtautuivat Jeesukseen niin kielteisesti. Kristushan on kylläkin poikkeava persoona, mutta hyvällä tavalla. Hän teki aina pelkkää hyvää. Tosin hän puhdisti temppelin kaupustelijoista, mutta hyvään hän siinäkin tähtäsi. Kaupustelijoiden lisäksi Jeesus astui fariseusten varpaille. Jeesuksen julistus oli kuin peili, josta näkyi uskonnollisen eliitin ruma kuva.
On helppo ymmärtää myös uskonnollisen eliitin kateus, kun Jeesus teki ihmeitä, joihin fariseukset eivät pystyneet. Tärkeilevä papisto, jolle oma asema ja kunnia oli niin keskeinen, halusi tavalla tai toisella päteä Jeesuksen rinnalla. Niinpä, kun Jeesus lupasi halvaantuneelle synnit anteeksi, nousi esiin uskonoppineen ylpeys: Silloin oppineet sanoivat toisilleen: »Tuohan pilkkaa Jumalaa!» Jeesuksen vastaus tähän on huomionarvoinen: Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi: »Miksi haudotte pahoja ajatuksia sydämessänne?»
Jeesus oli syntynyt tänne puhdassydämisenä. Hän ei ollut sillä tavalla perisynnin rasittama kuin me. Hänellä oli myös Pyhän Hengen erityinen läsnäolo ja voitelu sisimmässään. Jos minäkin joskus ihmettelen ihmisten taipumusta pahoihin ajatuksiin ja vainoharhaisuuteen, niin toki Jeesus joutui kummastelemaan ihmisen pahuutta kaksin verroin.
Tämä vastakohtaisuus syntisen ihmisen kanssa kuvaa Jeesuksen persoonaa omalta osaltaan. Mutta Kristuksen valmius ottaa päälleen meidän syyllisyytemme on vielä jotain enemmän. Hän ei ollut vain hyvä, hän oli valmis uhrautumaan pahojen puolesta. Hän oli valmis kärsimään ristin kuoleman. Se ei ollut pelkkää ruumiillista kipua, vaan myös hylkäämisen tuskaa. Ihmiset hylkäsivät. Taivaan Isä hylkäsi.
Oletko joutunut kokemaan hylkäämistä? Kaikkihan me joskus koemme sellaista. Jeesuksen henki on erityisen lähellä jokaista hylättyä ihmistä, jokaista väärin kohdeltua. Ja hänen sydämellään on lohdutus valmiina jokaiselle, joka seuraa häntä ristin tiellä.
Jeesus vastasi: »Minä vakuutan teille: se, joka on minun ja ilosanoman vuoksi jättänyt talonsa, isänsä, äitinsä, sisaruksensa, lapsensa tai peltonsa, saa kaiken takaisin satakertaisesti. Tässä elämässä hän saa taloja, äitejä, sisaruksia, lapsia ja peltoja – joskin myös vainoa. Tulevassa maailmassa hän saa elää ikuisesti.»
Jumalan henki puolustaa niitä, jotka kantavat Kristuksen haavoja. Kuten Paavali toteaa: Kenenkään ei pidä enää tuottaa minulle vaivaa. Minullahan on jo ruumiissani Jeesuksen arvet.
Meidän on täysi syy antaa kunnia Jumalan Pojalle ja korottaa Kristusta. Hänen ihmisyytensä on sen arvoista, että pyrimme omassa elämässämme samaan. Kiitollisuuden lisäksi otamme hänet esikuvaksi. Hänen jumalallisuuttaan on vaikeampi ottaa esikuvaksi, vaikka Pyhä Henki meissä asuukin. On hyvä silti muistaa, että Jeesus sanoo: Minä vakuutan teille: se, joka luottaa minuun, pystyy tekemään samanlaisia ja suurempiakin tekoja kuin minä teen.
Ymmärrämme, että Kristukselle kuuluu kunnia, valta, voima ja kirkkaus, nyt ja aina! Jumalan Pojan edessä kumarramme syvään. Sydämemme sykkii hänelle uskollisesti, onhan hän omalla verellään lunastanut meidät itselleen.
2.Kor.5:19 UT2020, Matt.9:3 UT2020, Matt.9:4 UT2020, Mark.10:29-30 UT2020, Gal.6:17 UT2020, Joh.14:12 UT2020.
Copyright © 2023 Simo Papunen
