Jos kerran olette yhdessä Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkuvoimien ulottuvilta, miksi yhä käyttäydytte tämän maailman mukaisesti ja alistutte sellaisiin sääntöihin kuin ”älä tartu”, ”älä maista”, ”älä kosketa”?
Vappu – ylioppilaiden ja työväen juhla. Paraateja, lippukulkueita ja puheita. Karnevaali lumisateen keskellä, säässä kuin säässä. Ilmapalloja ja simaa. Yhteistä ajanviettoa ulkona hytisten.
Vapun vietto ei kuulu perinteisiini – tavallista päivää vietän. Mutta joskus mietin, mitä eroa on hengellisellä ajattelutavalla ja toisaalta poliittisilla ratkaisuilla. Eikö olekin totta, että poliitikot miettivät lainsäädännöllisiä viilauksia ja uskovaiset moraalia tai parannuksen saamista asioihin rukoilemalla? Esimerkiksi, jos tapahtuu ammuskelua, poliitikot kiristävät aselakeja. Jos tapahtuu ryöstöjä, mietitään parempia turvajärjestelyitä, kuten kameroita, aitoja ja lukkoja.
Uskovina voimme tehdä samoja toimenpiteitä, mutta tiedämme, että ne ovat varsin avuttomia keinoja itse ongelman ratkaisemiseen. Sitä hämmästyneempänä kuulostelin erästä pastoria, joka halusi kieltää Facebookin käytön uskovilta, koska sosiaalinen media tuottaa houkutuksia ja antaa mahdollisuuden aviorikokseen. Miten kukaan pastori voi unohtaa niin tyystin Jeesuksen opetukset? Jeesushan toteaa selväsanaisesti, että ammuskelut eivät johdu aseista ja aviorikokset eivät sikiä somesta sen paremmin kuin ruoka saastuttaisi ihmisen sisältäpäin:
Näin Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta. Ja hän jatkoi: ”Se mikä tulee ihmisestä ulos, se saastuttaa ihmisen. Juuri ihmisen sisältä, sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, ja niiden mukana siveettömyys, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, ylpeys ja uhmamieli. Kaikki tämä paha tulee ihmisen sisältä ja saastuttaa hänet.”
Niinpä kristillinen ratkaisu syntiin ja rikoksiin ei voi olla poliittinen. Joskus voidaan määrärahoja antaa sinne ja tänne ja asiat parantuvat vähän, mutta varsinaista juurisyytä ei saada pois päiviltä sillä tavoin. Ratkaisu vaatii ihmisen sisäistä muuttumista, jotta hän voi käyttäytyä kunnollisesti ja hallita impulssejaan. Monet ovat kokeneet, että tuloksiin ei ole helppo päästä ihmisvoimin, vaan tarvitaan Jumalan ihmettä, tarvitaan uskoontuloa ja uudestisyntymistä, uuden elämän aloittamista Jumalan antaman voiman varassa.
Olisi lapsellista esiintyä kristittynä pastorina ja ehdotella, kuten erään kilpailevan uskonnon edustajat: Musta säkki päähän naisille, niin miehet eivät koe kiusauksia! Tai pysytellä pois netistä, niin ei kohtaa mitään viettelyksiä! Hankkiutua eroon televisiosta, niin pysyy pyhänä!
On selvää, että uskovien tulee kasvaa uskossaan ja oppia hallitsemaan omaa elämäänsä Jumalan sanan mukaisesti ja oppia tekemään oikeita valintoja sen mukaan, minkä tietää oikeaksi. Eihän se riipu ulkonaisista olosuhteista! Emme voi lähteä pois maailmasta emmekä eristäytyä mihinkään luostariin – sisäiseen tai ulkoiseen. Olosuhteet ja kiusaukset tulee voittaa, ottaa vastuu omasta elämästään eikä syyttää mitään ulkonaista syytä, jos kompastuu. Jos kompastuu, voi nousta ylös ja tietää, että Jumalan armo tukee ja Herra on rakkaudessaan uskollinen.
Älä ilku, viholliseni, minulle. Vaikka olen kaatunut, minä nousen vielä, vaikka olen keskellä pimeyttä, Herra on minun valoni.
Poliitikko voi lisätä määrärahoja, lainalainen pastori voi ylläpitää kieltolistaa, mutta sydämeen kirjoitettu sana varjelee parhaiten. Hengellinen kasvu Pyhän Hengen ohjauksessa – se on kestävä ratkaisu.
Ef.4:23-24, Kol.2:20-21, Mark.14:19-23, Miika 7:8.