Näin on Herra vannonut, eikä hän valaansa peruuta: ”Sinä olet pappi ikuisesti, sinun pappeutesi on Melkisedekin pappeutta.”
Mistä tiedämme, että kyseinen vala koski Jeesusta? Oikeastaan juuri edellä on kerrottu, että kyseessä on Israelin kuningas: Herra, Siionin valtias, ojentaa sinulle hallitsijan sauvan. Ulottukoon sinun mahtisi myös vihollistesi yli! Jeesus siis yhdistää hallinnollisen ja poliittisen vallan sekä ylipapin aseman. Hän on sananmukaisesti vanhurskauden kuningas.
Jeesus haastoi väkijoukon viisauden ja kysyi ihmisiltä: Daavid itse sanoo Messiasta herraksi. Kuinka Messias silloin voi olla Daavidin poika? Jeesus viittaa tässä psalmiin 110, jossa alkutekstin mukaan Jahve puhuttelee Adonaita. Adonai on yksi Jumalan nimistä, mutta sitä käytettiin muutenkin korkea-arvoisista henkilöistä. Meillä tuskin on vaikeuksia ymmärtää tuota psalmin kohtaa, koska olemme tottuneet ajattelemaan Jumalaa kolmena persoonana. Siinähän siis kerrotaan, että Isä sanoi Pojalle. Se tosiasia taas, että Adonai oli Daavidin jälkeläinen, on meille varsin selkeä fakta, mutta Jeesuksen ajan juutalaisille sellainen ajattelu oli hämmentävää. Juutalaiset eivät vieläkään tahdo erottaa luonnollista ja hengellistä todellisuutta toisistaan. Messias toki olisi Daavidin poika, sen tiesivät kaikki, mutta käyttikö Daavid todella hänestä sanaa ”Adonai”? Jeesus tyytyi tähän aikalaistensa hämmentämiseen eikä vaikuta puhuneen mitään sanasta ’Melkisedek’ ja sen vaikeaselkoisuudesta. Ylipappi, joka olisi kuningas, menisi varmasti useimmilta yli hilseen.
Kun suuri neuvosto sai kuulla Jeesuksen oman tunnustuksen, jonka mukaan hän todella oli Messias, neuvoston jäsenet raivostuivat. Kuinka tuo galilealainen maankiertäjä ja ihmisten villitsijä kehtaa esiintyä Messiaana!?
Niin, Jeesuksen arvovalta oli taivaallista ja Johannes sanoo hänestä: Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta. Oikea kuva Jeesuksesta avautui ihmisen ymmärrykselle vain uskon kautta. Sen kirkkaus ei näkynyt luonnollisin silmin eikä sitä voinut ymmärtää järjelläkään. Vain Jumalan henki saattoi auttaa meitä tajuamaan, kuka Jeesus on. Vain uudestisyntynyt ihminen saattoi tajuta hengellisiä asioita vaivatta: Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
Pidetään siis kiinni uskosta Jumalaan. Annetaan Jeesukselle se arvovalta, joka hänellä on. Tutkitaan sitä rikkautta, mikä on kätkettynä Kristukseen. Olisi valtavan noloa joutua tämän elämän päätteeksi Kristuksen tuomioistuimen eteen ja katsella omaa historiaansa joltain videolta ja kuulla sanovansa jotain epäuskon sanoja tai peräti kirkkauden Herraa halventavia sanoja. Herra meitä auttakoon, että puhuttelemme häntä koko elämämme ajan juuri niin kunnioittavasti kuin hän ansaitsee.
Kol.1:11, Ps.110:4, Ps.110:2, Mark.12:37, Joh.1:14, Matt.11:27.
