Mutta Abraham sanoi: ’Muista, poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun, mutta sinä saat kärsiä tuskaa.’
Huono-osaisuus tuntuu olevan sitkeä ongelma. Vaikka elintaso on länsimaissa korkea, aina riittää köyhiä, vammaisia ja eri tavoin huono-osaisia. Huono-osaisuus vieläpä usein periytyy. Jos vanhemmat ovat toimeentulotuen varassa eläviä, lapsetkin jäävät sosiaalituen varaan. Tilastollisesti tämä on valitettavan totta, vaikkakaan ei kohtalon sanelema kehityskulku.
Usko antaa tähänkin asiaan uutta perspektiiviä. Jos olemme Jumalan valtakunnan kansalaisia, meillä on toivo paremmasta. Tämä toivo koskee tietenkin ennen kaikkea hengellistä todellisuutta ja tuonpuoleista elämää, mutta myös tämän hetken ulkonaista pärjäämistä. Jaakob aikoinaan moitti hyväosaisia seurakuntalaisia tähän tapaan:
Kuulkaa, rakkaat veljeni! Onhan Jumala valinnut juuri maailman silmissä köyhät olemaan uskossa rikkaat ja perimään valtakunnan, jonka Jumala on luvannut häntä rakastaville. Mutta te häpäisette köyhän. Eivätkö juuri rikkaat sorra teitä ja raahaa teitä oikeuden eteen?
Seurakunnan tehtävä oli diakonian kautta auttaa ja tukea köyhiä ja kaikenlaisia huono-osaisia. Ajan saatossa on tämäkin käännetty nurinpäin: seurakunnan jäseniltä kerätään rahat pois, jotta papisto saa elantoa. Totuuden nimessä on kuitenkin sanottava, että hyviäkin esimerkkejä on ja eri tahoilla diakonia todella auttaa köyhiä.
Mutta monen ihmisen kohdalla huono-osaisuuden kipeä ongelma vaivaa lähes kehdosta hautaan. Joku kokee olevansa ruma, toinen köyhä, kolmas vaivainen, joku lahjaton, orpo, puolisoa vailla, lapseton, syrjitty tai sairas. Monella tavalla on mahdollista kokea jääneensä ilman tai vähemmälle, olevansa siipirikko, liikenteessä vammautunut tai rikoksen uhrina kärsinyt – kuka mitenkin. Lasarus antaa huono-osaisuuttaan kipuilevalle kuitenkin toivoa paremmasta tulevaisuudesta – varsinkin sille, joka uskon kautta ymmärtää Jumalan sanan lupauksia, nimittäin:
Kaikki, mitä pyhät kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi, jotta saisimme siitä kestävyyttä, lohtua ja toivoa.
Niinpä voimme uskoa, että osat vaihtuvat. Jos olemme täällä maallisessa elämässä olleet huono-osaisia, tulevassa elämässä saamme hyvitystä kaikesta, minkä olemme kokeneet olevan epätasa-arvoa. Vähän lapsekkaasti voi sanoa, että rumista tulee kauniita, sairaista terveitä, köyhistä rikkaita. Tietysti tätä lohtua voi tulla osaksemme jo tämän elämän aikanakin. Esimerkkinä vaikka Paavalin kokema lohdutus:
Mutta Jumala, joka rohkaisee masentuneita, lohdutti meitäkin antamalla Tituksen tulla luoksemme.
On tärkeää osata tulkita sanaa ja omistaa siihen kätketyt lupaukset omalle kohdalle. En oikeastaan ollut aiemmin huomannut, että kertomus köyhästä Lasaruksesta sisälsi aivan mahtavan lupauksen tulevan elämän ihanuudesta. Jokaisellahan on näitä huono-osaisuuden kokemuksia – minullakin. Nyt voin sanan perusteella odottaa parempaa, odottaa hyvitystä ja lohdutusta. Tämä koskee luonnollisesti sinuakin!
Ps.77:3, Luuk.16:25, Jaak.2:5-6, Room.15:4, 2.Kor.7:6.
