Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, koska Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä.
Kun Jumala kutsuu ihmisen evankeliumin työhön, kutsuttu laittaa itsensä likoon ja tekee parhaansa. Sananjulistajat kehittävät lahjaansa ja yrittävät saarnata sujuvasti, keskittyneesti, syvällisesti ja kaikin tavoin moitteettomasti. Tiedän eräänkin amerikkalaisen saarnamiehen, joka käyttää termiä ’excellency’. Hän pyrkii siihen, siis ’erinomaisuuteen’. Ja onnistuukin.
Jumala tuntuu olevan huolissaan yhdestä asiasta: että hänen armonsa, voimansa ja yliluonnolliset kykynsä jäävät taka-alalle, kun tämä ihmisen ’erinomaisuus’ tulee etualalle. Tiesitkö, että formula-autoissa on, tai ainakin joskus oli, nopeusrajoitin? Kuljettaja ei saanut ottaa moottorista enemmän kierroksia kuin oli säännöissä sanottu. Entä tiesitkö, että ABS-jarruissa on rajoitin, joka estää jarrujen lukkiutumisen? Jumalallakin on rajoitin – risti.
Risti varmistaa, että ihmisen lahjakkuus ja ’erinomaisuus’ eivät voi jättää Jumalan voitelua varjoonsa. Jumalan tulee saada kunnia kaikesta, etenkin silloin, kun tapahtuu yliluonnollisia asioita. Niilo Yli-vainio osasi sananjulistajan perusläksyn, hän sanoi aina: ”En minä osaa parantaa, Pyhä Henki parantaa!”
Risti muistuttaa meitä siitä, että Jumalan suunnitelmat ovat aina ihmisjärjelle käsittämättömiä. Jesaja ilmaisi tämän seuraavin sanoin: Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella.
Jos haluamme olla Jumalan käytössä, meidän on mukauduttava tähän. Jos Jeesus nöyrtyi ristille, kuinka paljon ennemmin meidän tulee olla valmiita kärsimään! Jumala voi tulla meidän hankkeemme keskelle, mikä tahansa se onkin, hyvää tarkoittava ja jalomielinen, ja sotkea meidän kuviomme täysin. Kerron esimerkin: Olin mukana perustamassa erään lähetysjärjestön Suomen toimistoa. Matkan varrella ilmeni monenlaista harmia ja koko hanke ajautui vaikeuksiin. Hanke itsessään eteni, mutta se ajautui eri henkilöiden käsiin, minä jouduin jäämään siitä pois. Olin mielestäni sopiva henkilö tekemään tuota työtä ja koin, että Jumala valitsi minut siihen. Kun harmittelin tilannetta, Pyhä Henki puhui minulle ja tajusin: kyllä, Jumala lähetti minut, mutta ei tekemään tuota työtä, vaan ottamaan selvää, minkälainen porukka työn taustalla oli ja minkälaisia henkilöitä siihen Suomesta osallistui. Herra halusi tehdä minusta todistajan tulevaa käyttöä varten.
Tiedä siis: ei epäonnistuminen jossakin työssä ole tappio – se voi olla suuri voitto, sillä tehtäväsi oli olla Jumalan todistaja (erilaisille väärinkäytöksille), ei mikään työn suorittaja. Risti on Jumalan tapa varata kunnia itselleen, sillä:
Katso, minä olen koetellut sinua ahdingon ahjossa, niin kuin hopeaa sulatetaan, mutta en hopean tähden. Oman itseni tähden minä sen tein, sillä minä en salli nimeäni häväistävän, kunniaani minä en toiselle anna.
1.Kor.1:18, 1.Kor.1:17, Jes.55:9, (1.Piet.4.1), Jes.48:10-11.