Oletko elänyt sitä aikaa, kun seinäkelloissa oli punnukset? Lapsena vetelin ketjuista seinäkellon punnukset ylös. Kello kävi maan vetovoimalla. Se oli halpaa energiaa, mutta siinä oli yksi huono puoli: – kellon koneisto vääntyi ajan kanssa, kello ei käynyt enää kunnolla ja kello piti viedä kellosepälle, joka korjasi kellon rakenteen kuntoon.
Meillä voi hengellisessä elämässämme olla sisäisiä punnuksia, jotka jaksamme mielestämme hyvin kantaa, mutta aikaa myöten ne rasittavat hengellistä elämäämme pahasti. Meitä voi vaivata syyllisyys kauan sitten tekemistämme virheistä. Tai soimaamme itseämme, koska emme ole jaksaneet palvella siinä työssä, jonka uskoimme saaneemme Jumalalta. Kaiken kukkuraksi lapsena koetut pettymykset haittaavat elämäämme ja tekevät meidät kyynisiksi. Saatamme kokea arvottomuutta ihmisinä. Sitten vielä tuoreet lannistamiset seurakuntaelämässä painavat selkämme kumaraan.
Jumala on kuitenkin meidät jokaisen luonut. Hän on kuin insinööri, joka tekee lujuuslaskelmia. Hän lisää kantavia rakenteita sinne, missä silta on lujilla. Tai hän vahvistaa talon rakenteita, jos jokin rasitus näyttää uhkaavan rakennuksen kestävyyttä. Hän on kuin kelloseppä, joka tietää, miten punnusten paino rasittaa koneistoa. Voimme uskoa, että Luojamme osasi tehdä meistä vahvoja, lujia ja sitkeitä ja tarpeen tulleen lisätä hieman ylimääräistä sisua luonteeseemme. Hän kasvatti meissä rohkeutta ja ennen kaikkea loi meihin uskoa ja luottamusta Jumalaan. Niinpä hän kuormittaa meitä vain siihen pisteeseen asti, missä me vielä kestämme.
Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään.
Meille voi toki tulla tunne, että emme kestä enempää. Kaikki kokemamme on jo liikaa. ”Nyt mie romahan”. Sellainen tunnetila on inhimillinen, mutta jos kuljemme elämän tien matkaa yhdessä Jeesuksen kanssa, voimme nojata häneen ja saada häneltä voimaa kaiken kestämiseen. Hän on kuin kännykän laturi, joka kytketään meihin antamaan tuoretta voimaa väsyneelle.
Niinpä opettelemme olemaan kytkettyinä voimavirtaan, yhteydessä Pyhään Henkeen, taivaalliseen laturiin. Opettelemme vetäytymistä rukouskammioon, hiljentymisen harjoittamista päivittäin. Opettelemme Raamatun säännöllistä lukemista ja sananjulistuksen äärellä olemista. Pidämme sisäisen lamppumme palamassa niin kuin sanakin kehottaa:
Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa.
Kun pysymme hengellisesti valveilla, saamme aina voimaa päivän koitoksiin. Antakoon Herra meille uskon ja luottamuksen tähän, kun stressi iskee ja elämän painot ja punnukset väsyttävät.
Fil.4:6, Jaak.1:13, Luuk.12:35.
