Puolustaja taivaassa

Punnitkoon Jumala minut lahjomattomalla vaa’alla, niin hän näkee, että olen viaton.

Kun minä kutsuin, kukaan ei vastannut, kun minä puhuin, kukaan ei kuunnellut. Te teitte sitä, mikä on väärää minun silmissäni, ja aina valitsitte sen, mikä on vastoin minun tahtoani.

Joskus kuulemme Jumalan puhuvan ankaria sanoja. Olemme tehneet väärin, mutta emme ole katuneet. On turvallista ajatella, että Jeesus Kristus on armollinen tuomari. Usein hän puolustaa meitä, vaikka olisimmekin tehneet väärin. Jos hän meitä kurittaa, hän tekee senkin rakkaudessa:

Rangaistessaan Herra kuitenkin kurittaa meitä, jotta meitä ei yhdessä maailman kanssa lopullisesti tuomittaisi.

Ihmiset eivät yleensä ole pahoja siinä mielessä, että he tahallaan tekisivät jotakin väärää. Monta kertaa he ovat vain niin tietämättömiä, niin hoksaamattomia, niin ajattelemattomia, joskus jopa niin tyhmiä. Uusien asioiden omaksuminen on joskus kovin hidasta fiksullakin ihmisellä. Esimerkin vuoksi voisin kertoa, kuinka tässä taannoin avauduin omasta dissosiaatiohäiriöstäni eräälle tutulle ja totesin jälkeenpäin, että toinen kyllä kuunteli, mutta ei ymmärtänyt.

Dissosiaatiohäiriön yksi puoli on omien tunteiden salaaminen. Yritän nyt valottaa asiaa esimerkin avulla. Kerran nuorena miehenä – siis hyvin kauan sitten – hymyilin itsekseni erään kauniin naisen suuntaan ja vähän vahingossa se kaunis nainen näki minun hymyni, vaikka ei ollut tarkoitus. En tunnevammani takia ole koskaan voinut pitää itseäni kenenkään rakkauden arvoisena, joten en tehnyt mitään tutustumisaloitteita kyseisen henkilön suuntaan. Niinpä jonkun älypään mielestä olin nähnyt kyseisessä naisessa jotakin vikaa ja siksi olin vetäytyvä. Totuus oli kuitenkin päinvastainen: hän oli minulle liian kaunis, liian virheetön, liian paljon kaikkea. Oikeastaan ajattelin, että en koskaan saisi vastarakkautta tuolta vieraalta ihmiseltä, eihän äitinikään ollut minua rakastanut! Syvän arvottomuuden tunne nousi esiin sieluni syövereistä. Sen tunteen oli äitini istuttanut sinne jo vauvaiässä. En voi muistaa niin varhaisia asioita, mutta luulen, että äidin raivokohtaukset synnyttivät trauman. Myöhemmin, kun olin pikkulapsi, sain piiskaa joskus mitättömästä syystä. Jos nykyään tapahtuu vastaavaa, lastensuojelu puuttuu asiaan ja lapsi otetaan huostaan.

Nyt minua saatetaan syyttää tuon väärän tulkinnan takia, kun olen ylenkatsonut ja peräti hylännyt jonkun nuoruuden ihastukseni. Mutta samapa tuo – Jeesus Kristus antaa lopullisen tuomion. Sinäkin saat luottaa, että sinä saat oikean tuomion ja ihmisten väärinkäsitykset oikaistaan. Sinua on syytetty väärin jostakin asiasta ja sinä et ole saanut tilaisuutta puolustautua. Saat luottaa Kristukseen, että hän puolustaa sinua, kun se aika tulee. Joku on voinut vahingossa tehdä jotakin, ajaa kolarin tai muuta vastaavaa, ja nyt syyllisyys painaa. Mutta Jeesus tunnistaa kyllä vahingot ja erottaa tahattomat teot tahallisista. Jos olet tehnyt jotakin väärin, syyllistynyt johonkin syntiin, senkin saat Herralta anteeksi.

Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden.

Job 31:6, Jes.66:4, 1.Kor.11:32, Ef.4:32.