Lepo ja turvallisuus ikuisesti

Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä.

Sinä suljet heidät armosi suojiin, otat heidät turvaan majaasi. Sinne eivät ulotu ihmisten juonet, eivät syyttävät puheet.

Kerran kaikkien syyttäjien puheet vaiennetaan ja heidät itsensä kohtaa tilinteon päivä. Täällä ajallisen elämän keskellä he ratkaisevat syntiongelmansa sillä, että tunnustavat toisten syntejä, eivät omiaan. Heistä on tullut veljiensä syyttäjiä. He ovat loputtoman kriittisiä, julmia ja armottomia arvostelijoita, jotka löytävät vikaa kaikesta. Myös Jeesuksen elämästä he löysivät vikaa. Heidän mielestään Jeesus oli niin kamala ihminen, että hänet piti tappaa. Saman kuolemantuomion he antoivat Paavalille ja muille apostoleille. Olet siis hyvässä seurassa.

Kerran, kun sinä lasket matkasauvasi Vapahtajasi jalkain juureen, sinä saat päästä lopullisesti eroon heidän pilkkahuudoistaan. Heidän solvauksensa hiljenevät, heidän syyttelynsä vaikenee.

Mutta rauhan aika tulee. Ne, joiden tie on suora, saavat levon.

Sinä saat ihastella osaasi, virittää riemulaulun, hyppiä ilosta. Silloin sinä sanot: Ihana maa on tullut osakseni, kaunis perintö on minulle annettu.  ”Ihana on vanhurskaan osa!”

Anna siis tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen. Kun sinua vainotaan, sinä voit kätkeä itsesi Vapahtajasi verihaavoihin. Kun sinua ympäröi vihamiesten piiri, sinä olet turvassa hänen armosiipiensä suojassa. Kun he hyökkäävät kimppuusi, heidän aseensa kilpistyvät tulimuuriin, joka sinua ympäröi. Herra suojelee sinua joka puolelta ja hän puolustaa sinua julkisesti.

Hän antaa syyttömyytesi käydä esiin kirkkaana kuin aamun valo. Sinun oikeutesi loistaa kuin keskipäivän aurinko.  Herra ei jätä omaansa jumalattoman armoille vaan osoittaa hänet syyttömäksi oikeuden edessä.

Palvele Herraa ehyellä sydämellä, uskollisesti ja tinkimättä, kuten tähänkin asti. Sinun palkkasi on kerran tuntuva, sinun kruunusi kirkas. Jätä pahat ihmiset omaan arvoonsa, heidän valheensa taaksesi, ja jätä oikeuden toimittaminen hänen käsiinsä, joka on sanonut ”Minun on kosto”.

Mutta mene sinä siksi kunnes loppu tulee, lepää ja nouse saamaan osasi aikojen lopussa.

Kol.3:2, Ps.31:21, Jes.57:2, Ps.16:6, Jes.24:16, Ps.37:6, Ps.37:33, (Hepr.10:30), Dan.12:13.