Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Siionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan. Heitä kutsutaan Vanhurskauden tammiksi, Herran tarhaksi, jonka hän itse on istuttanut osoittaakseen kirkkautensa.
Oletko nähnyt vanhaa tammea, joka ei ole vain koristepuu, vaan kantaa oksistossaan rankan elämänkaarensa merkit? Puu voi olla monihaarainen ja korkea, vehreä ja elinvoimainen, mutta siinä on myös katkenneita oksia. Voipa olla, että kokonainen oksanhaara on katkennut. Näyttää siltä, että puu on nähnyt rajuja aikoja ja myrskyn päiviä. Voi olla, että puoli puuta on rajuilma vienyt mukanaan.
Sinäkin olet saanut elämäsi aikana kestää ankaria aikoja, vaikeita koettelemuksia. Kuolema on karsinut läheisiäsi. Vahvat oksat ovat ryskyen katkenneet ennen aikojaan. Elämäsi puu on taistellut olemassaolostaan. Uskosi on horjunut. Huutosi Jumalan puoleen on haipunut tuuleen. Kovat itsesyytökset ovat syöneet uskoasi hyvään Jumalaan. Armon aurinko on kadonnut tummiin pilviin.
Niinpä olet kuin taivaalle oksantynkiään ojenteleva puu, kuin salaman pirstoma tammi. Moni arvioi, että joutaisi jo polttopuuksi koko kränkky, saunan pesään.
Mutta Jumala näkee sinun taistelusi, sitkeytesi, uskosi lujuuden, peräänantamattomuutesi. Hän on kasvattanut sinussa ominaisuuksia, joille on arvokasta käyttöä Jumalan valtakunnassa. Sinä saat nostaa latvasi korkealle, entistä ylemmäksi.
Sinä saat tehdä versoja, kantaa rukouksillasi seurakuntaa, tukea heikkoja, antaa uskon luottamusta elämän murjomille, antaa varjoa helteen uuvuttamille. Sinä saat olla siunaukseksi juuri sillä paikalla, jossa kasvat.
Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia.
2.Kor.1:8, Jes.61:2-3, 2.Kor.1:4.
