Meillä on paljon aihetta kiitokseen. Joskus elämän murheet ja arjen raskaus peittävät alleen monia hyviä asioita ja emme enää huomaa niitä Jumalan lahjoja, joilla meidät on ympäröity. Eräänä päivänä näin ohimennen televisiosta kuvia nuorista miehistä, melkein pojista, jotka oli puettu sotilaiksi. Heille oli annettu kivääri käteen ja muutaman äkseerauksen jälkeen viety rintamalle ja siellä he kaatuivat ensimmäisessä taistelussa. Nuoret pojat eivät koskaan saaneet maistaa aikuisen ihmisen normaalia elämää, kokea naisen rakkautta, lasten saamista ja isänä olemista… Kaikki se riistettiin heiltä vain, koska joku ääliö oli saanut päähänsä aloittaa sodan.
Mieti niitä miljoonia, jotka kuolivat ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa…
Entä sitten abortoidut sikiöt? He eivät saaneet edes syntyä, eivät nähdä aurinkoa, eivät imeä rintaa, eivät hymyillä äidille, eivät jokeltaa… Koko elämä jäi elämättä vain koska joku koki heidän tunkeutuvan tänne maailmaan luvatta ja ei-toivottuina ja häiritsevän heidän elämäänsä…
Voin siis kiittää monista asioista: että olen saanut syntyä, että olen saanut kasvaa ja elää suhteellisen onnellisen lapsuuden, olen saanut kasvaa aikuiseksi, käydä koulua, harrastaa mukavia asioita, ystävystyä, mennä naimisiin, olla isä ja isoisä, tulla uskoon ja palvella Herraa täällä auringon alla, missä tänäänkin (2017) on niin kaunista, kun vastasatanut lumi on peittänyt tienoot puhtaanvalkoiseen vaippaansa…
Voin siis hengittää syvään ja olla kiitollinen kaikesta. Voin kiittää elämän lahjasta, läheisistäni, toimeentulosta, terveydestä… Voin kiitää kaikesta Jumalaa ja Jeesusta, joka on Vapahtajani ja rakastaa minua enemmän kuin kukaan ihminen.
Etkö sinäkin yhtyisi tähän kiitokseen ja toisi tänään Jumalalle kiitollisen sydämen ilon? Voit tuoda Jumalan alttarille tänään yhden sanan: “kiitos!” Voit tuoda yhden lauseen: “Kiitos sulle Jumalani armostasi kaikesta…”
2.Kor.9:15.
