Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti.
Vanha käännös tulkitsi ”luopui omastaan” ilmaisulla ”tyhjensi itsensä”. Jumalan syntyminen ihmiseksi – joulun ydinsanoma – on ilmoitettu Raamatussa eri tavoin moneen kertaan. Luetaan vaikka Jesajasta: Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.
Jeesus sai tällaiset arvonimet jo profeetan ennustuksessa ja vielä yhden, hyvin tärkeän nimen niiden lisäksi: Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel. [Käännös ”neitsyt” perustuu Septuagintaan. Hepreankielinen alkuteksti merkitsee ’nuori nainen’. Nimi Immanuel merkitsee ’meidän kanssamme on Jumala’.]
Kristinusko erottuu muista uskonnoista kirkkaasti tämän vuoksi: meidän Jumalamme elää keskellämme. Hän ei ole vain valtaistuimellaan taivaassa, vaan hän vaeltaa kansansa keskellä. Jo Mooses tähdensi tämän merkitystä eikä suostunut siihen, että Jumala olisi vetäytynyt pois kansansa keskeltä:
Mooses sanoi: ”Älä vie meitä täältä pois, ellet itse kulje kanssamme. Juuri siitä, että sinä kuljet kanssamme, näkyy sinun armosi minua ja kansaasi kohtaan ja meidän erikoisasemamme kaikkien kansojen joukossa maan päällä.”
Tänä päivänä, kun elämme Uuden liiton aikaa, Jumala kulkee edelleen kanssamme. Pyhä Henki on annettu olemaan Kristuksen seuraajien kanssa. Voimme rukoilla: ”Tule Pyhä Henki sydämeeni tänään. Istu Kristuksen vallan valtaistuimella minun sydämessäni ja hallitse minua. Vaella minun kanssani ja ohjaa askeleitani. Anna minulle aina voimaa tehdä Jumalan tahtoa. Kiitos, että olet tullut minua tukemaan ja auttamaan. Ota Kristuksen omasta ja anna minulle, hänen tuntemisensa rikkautta. Kiitos, että sinun läsnäolosi minua innoittaa, sinun viisautesi minua opettaa, sinun voimasi minua vahvistaa, sinun henkesi minua johdattaa ja sinun armosi minua tukee. Kiitos, että sinä minua puolustat aina. Aamen.”
Ef.5:2, Fil.2:5-8, Jes.9:1,5, Jes.7:14, 2.Moos.33:15-16.
