Kutsumus – oletko ajatellut sitä omalla kohdallasi? Oletko selvillä siitä, mikä on sinun elämäntehtäväsi täällä maan päällä Jumalan valtakunnassa? Jotta voit löytää sen, sinun tulee osata suunnistaa elämässä, tehdä monia siunattuja valintoja, elää Jumalan yhteydessä. Päämäärätietoinen elämä ei osu kohdallesi sattumalta. En tarkoita välttämättä mitään uskontoon liittyvää ammattia – pappi, evankelista, sananjulistaja, lähetyssaarnaaja – vaan tarkoitan tavallista elämää, joka on annettu Jumalalle.
Hengellinen kasvu on tässä aika ratkaiseva. Et voi elää niin kuin maailman ihmiset etkä voi odottaa, että Jumala hoitaa kaiken automaattisesti. Sinun osuutesi tarvitaan. Kun pyrit hengelliseen kasvuun, oman kutsumustyösi löytämiseen ja siihen, että sinusta kasvaa se ihminen, joksi Jumala on sinut tarkoittanut, sinun tulee olla valmis tekemään kipeitä valintoja rahan ja omaisuuden suhteen, ihmissuhteissa, ajankäytössä ja vähän kaikessa, mikä on tärkeää elämässä.
Yksi tärkeä taito on osata tehdä valintoja uskon perusteella ja hylätä epäuskon houkutukset. Israelilaiset olivat suuren ratkaisun edessä, kun heidän piti valloittaa luvattu maa. Heidän uskonsa petti ja he perääntyivät. Epäuskoiset vakoilijat saivat kansan rohkeuden luhistumaan. Pelko tarttui kuin kulovalkea koko kansaan ja se jäi harhailemaan erämaahan. Epäusko johti kuolemaan, häviöön ja tuhoon.
On monia tapoja varmistaa, että rakennamme uskon varaan. On tärkeää lukea Raamattua ja noudattaa sitä. Tavallisen ihmisen arjessa punnitaan, olemmeko sisäistäneet sanaa ja elämmekö arkeamme uskossa vai epäuskossa. On tärkeää elää rukouksen hengessä ja etsiä johdatusta aina, kun koemme, että olemme epävarmoja valinnoissamme. On tärkeää huolehtia, että ympäröimme itsemme uskon ihmisillä. Jos ystäväpiiriimme kuuluu epäuskon edustajia, heistä on parasta hankkiutua eroon. Et voi kuunnella jatkuvaa epäuskon ääntä ja tehdä uskonvaraisia ratkaisuja. Valikoi siis ystäväsi oikein. Jos suinkin voit, ota lähipiiriisi vain ihmisiä, jotka uskovat sinuun ja sinun näkyysi. Tulet huomaamaan, että myös uskovaiset jakautuvat jyrkästi kahteen ryhmään ja uskon ihmiset ovat vähemmistö. Jeesus kohtasi tämän tosiasian monesti.
Jeesuksen vielä puhuessa tuotiin synagogan esimiehelle kotoa sana: ”Tyttäresi kuoli jo, miksi enää vaivaisit opettajaa.” Tämän kuultuaan Jeesus sanoi esimiehelle: ”Älä pelkää, vaan usko.” Hän ei antanut kenenkään muun tulla mukaansa kuin Pietarin ja Jaakobin sekä Johanneksen, Jaakobin veljen.
Haluan rohkaista sinua kasvamaan uskon ihmiseksi, joka seuraa Herraa koko sydämestään, joka kuuntelee uskon ääntä ja torjuu epäuskon tien, joka pyrkii eteenpäin, katsoo tulevaisuuteen eikä menneisyyteen, joka ei suostu elämään ihmisten ahtaissa laatikoissa, ei suostu noudattamaan muiden asettamia rajoituksia ja sääntöjä, vaan elää näkynsä kannustamana, hengen innoituksesta osallisena – Jumalan ihmisenä päästä varpaisiin.
Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät.
2.Piet.1:10, (4.Moos.13:31-33), Mark.5:35-37, Ef.3:18-19.
