Ed Waken: Connecting Informally… A Key to Authenticity in Church!
Tässä on NGC 4485. Se on epäsäännöllinen galaksi, koska se on törmännyt toiseen galaksiin, joka on siirtynyt kuvan oikean alakulman taakse piiloon. Kuva: ESA Hubble.
Olen huomannut viimeaikaisissa keskusteluissa, että monet ihmiset pitävät yhteyttä toisiinsa ainoastaan ’virallisissa’ seurakunnan kokouksissa. Joillekin se merkitsee sunnuntain päiväkokousta, toisille se on kotikokous ja joillekin se on LTG-ryhmän istunto. Kaikki nämä tavat pitää yhteyttä toisiin ovat hyviä ja tarpeellisia (Hepr.10:19-25), mutta niistä puuttuu yksi tärkeä elementti, kun halutaan luoda todellista yhteisöllisyyttä ja aitoa yhteyttä.
Jutellessani erään ystävän kanssa, kysyin häneltä, tiesikö hän mitään puheena olevan perheen eräästä jäsenestä. Kävi ilmi, että hän ei tiennyt mitään tämän henkilön taustasta. Kysyin, oliko hän koskaan tavannut tätä kotikokousten ulkopuolella ja kertonut elämäntarinaansa hänelle ja jakanut sitä, miten Jumala oli johdattanut häntä nykyhetkeen. Varsin nopeasti selvisi, että hän ei ollut käynyt tällaisia keskusteluita ollenkaan. Tämä mukava nainen oli joka kerta tervehtinyt ystäväänsä kotikokouksessa ja jopa nauttinut viikoittain aterian hänen kanssaan tämän kotiseurakunnan puitteissa ja kuitenkaan mitään syvempiä keskusteluita ei ollut syntynyt. He olivat tapailleet toisiaan yli vuoden ajan, mutta eivät olleet tavanneet koskaan kahvipöydässä, menneet elokuviin yhdessä tai pelanneet mitään peliä keskenään. Ehkä tämä johtui ihmisten paljoudesta, ehkä vireillä olleista ’asioista’ jotka piti hoitaa, tai kokousjärjestelyn tuomista paineista, joita syntyy aina, vaikka kokouksia yritetäänkin synnyttää ’orgaanisesti’.
Yhteydenpito toisiin muodollisen järjestelyn ulkopuolella on elintärkeää, jos halutaan luoda elinvoimaisia ihmissuhteita ja sitoutumista niihin! Jos emme tunne toisen elämäntarinaa, kipuja, iloja, unelmia ja kutsumusta, emme voi luonnollisella tavalla (orgaanisesti) olla tekemisissä toisen kanssa. Varmasti Jumala tekee työtään organisoitujen kokoontumistenkin kautta, joissa vahvaa hengellistä apua annetaan ja otetaan vastaan, mutta ystävät tapaavat muuallakin kuin muodollisissa ympyröissä. On syytä muuttaa ajattelutapaa. Mietin, kuinka tavallista tuollainen mahtaa olla, että ihmissuhde on olemassa vain, jos tavataan varta vasten järjestetyissä kokouksissa.
Mitä luulet? Onko tällainen totta sinunkin kokemusmaailmassasi? Miten voisimme siirtyä ’organisoidusta’ ystävyydestä ’orgaaniseen’ ystävyyteen? Mitä meidän ajattelutavassamme tai elämäntavassamme pitäisi muuttaa, että pääsisimme tähän tavoitteeseen?
Ed Waken
Copyright © Edward Waken 2014. Julkaistu luvalla. Alkuperäisen artikkelin lähteenä käytetty verkkosivustoa: Thoughts Out There by Ed
