Esaun suku tuhoutuu. Ei jää jäljelle veljiä eikä naapureita, jotka voisivat sanoa: ”Jätä orposi minulle, minä elätän heidät, sinun leskesi voivat turvautua minuun.” Jer.49:10-11.
Jokseenkin oudoksuttava lainaus Raamatusta minun toimestani, vai mitä? En ole pahemmin tuomioita täällä ladellut – rohkaista olen yrittänyt. Mutta haluan tuoda esiin sen tosiasian, että Raamatun tuomioistakin ja kaikenlaisista Jumalan rangaistuksista ja vitsauksista voi aina löytää valoisan puolen. Aina voin sanoa itsekseni: ”Koska Jumala rankaisi ihmisiä heidän tottelemattomuudestaan, minä voin siis välttää Korkeimman vihan, jos olen kuuliainen”.
Niinpä pyrin määrätietoisesti olemaan opetuslapsi, noudattamaan Jumalan sanaa. Jos en kykene siihen – ja monta kertaa huomaan oman vajavaisuuteni – vien heikkouteni Jumalan eteen ja rukoilen häneltä armoa. En tahallani jätä auttamatta kurjaa ihmistä, tukematta köyhää. En tahallani ole armoton ja julma lähimmäisiäni kohtaan, vaan yritän armahtaa. En kulje ympäriinsä puhumassa pahaa edes vihamiehistäni. Kun minulla on tilaisuus antaa Jumalan valtakunnan työhön, teen sen. Kun voin ottaa lähetystyön kautta itselleni kummilapsen, teen sen. On monia tapoja, miten voin osoittaa olevani aito Kristuksen palvelija. On täysin mahdollista rakentaa sellaista uskonelämää, joka ei perustu kristillisiin korulauseisiin.
Voin myös tietoisesti pyrkiä siihen, että jos joku huolehtii minusta, kunnioitan häntä. Olen ollut isästäni orpo pienestä pitäen ja kunnioitan niitä ihmisiä, jotka ovat auttaneet minua elämässä eteenpäin – erityisesti edesmennyttä veljeäni Hannua. Tästä näkökulmasta katsoen ymmärrän Jumalaa, joka on vihainen kiittämättömille ihmisille, jotka maksavat hyvän pahalla. Esau oli sellainen epäpyhä ihminen, joka ei osannut arvostaa vanhempiensa panostusta. Hän myi esikoisuutensa yhdestä hernekeitosta. Kun Jumala otti siunauksensa häneltä pois, myös hänen jälkeläisensä saivat kokea sen nahoissaan.
Rohkaisenkin sinua siunaamaan jälkikasvuasi ja kaikkia läheisiäsi – miten? Olemalla jumalinen ihminen, oikeudenmukainen, armollinen huono-osaisia kohtaan, orvoista ja hylätyistä aidosti välittävä, Kristuksen tuntemisen tuoksua levittävä ihminen. Ei se ole mahdotonta. Siihen ei tarvita sosiaalista luonnetta, puheliasta ja energistä ihmistä, siihen tarvitaan oikeaa sydämen asennetta. Ilman sanojakin voi auttaa, kun avaa kukkaronsa. Puhujan lahjoja ei tarvita, kun auttaa käsillään.
Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen. Miika 6:8.
