Ed Waken: Authentic (Part 1 of 4)
Tämä galaksi, jonka näemme sivulta, on NGC 7090 ja siinä on punertavia alueita, joissa vetykaasu hehkuu, koska uusia tähtiä syntyy niissä. Siinä on myös pimeitä kaasupilviä. Vastaavat pimeät kaasut pimentävät myös Linnunradalla tiettyjä taivaan alueita, joita astronomit sitten tutkivat eri aallonpituuksilla nähdäkseen njiiden läpi. Kuva: ESA Hubble.
Olin jokin aika sitten ulkomailla pitämässä esitelmää orgaanisesta seurakunnasta. Aina kun joudun puhumaan tulkin välityksellä, koen vaikeaksi solmia merkityksellisiä ihmissuhteita. Ellei keskustelu solju vapaasti sydänten tasolla, on vaikea päästä kovin merkittävään vuorovaikutukseen.
On vaikeaa saada syvällistä yhteyttä toisiin, jos pitää ensin ylittää kielimuuri, mutta sama vaikeus on vastassa, jos meidän sydämemme eivät ole aidossa vuorovaikutuksessa keskenään. Jossakin vaiheessa elämäämme me jokainen olemme oppineet, että jos on aito itsensä, se on vaarallista. Siinä on riskinsä, jota ei yleensä kannata ottaa. Olemme jokainen joutuneet joskus petetyiksi tai meitä on käytetty hyväksi ja olemme hyvin varovaisia ja annamme ikäville käänteille mahdollisuuksia toistua niin vähän kuin suinkin. Kun lähdemme seuraamaan Jeesusta, me ymmärrämme, että päämäärämme on tulla hänen kaltaisekseen. Kun katselemme ympärillemme, huomaamme aika nopeasti, että jotkut pääsevät melko nopeasti lähelle Jeesusta – tai niin he ainakin haluavat meidän uskovan. He teeskentelevät, että heillä menee hyvin, kun he pyrkivät Kristuksen tuntemiseen, mutta oikeasti heillä on suuria haasteita tämän kaiken hallitsemisessa. He katsovat parhaimmaksi sulautua uskovien joukkoon kuin kertoa sielunsa taisteluista muille.
Koska Jeesus joutui kiusauksiin, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin (Hepr.4:15), monet ajattelevat, että tämä on jokin mittapuu, jonka mukaan heidänkin tulee elää. Koska ihmiset, jotka ovat seuranneet Jeesusta pitempään kuin me, harvoin kertovat omista puutteistaan, me opimme, että omien heikkouksien jakaminen ei ole paras tie. Kun kuuntelemme todistuksia, ihmiset usein kertovat tekemistään synneistä vain menneessä aikamuodossa ja nämä voitetut synnit olivat niitä ’pahimpia’. Kaikki tämä muovaa meitä ja saa aikaan sen, että emme kerro hengellisen elämämme puutteista, vaan teeskentelemme, että elämämme on jokseenkin kunnossa, vaikka se ei ihan olisikaan. Tällainen uskonelämä on silattu väärennetyn täydellisyyden esittämisellä sen sijasta, että meidän uskostamme huokuisi esiin aitoja kysymyksiä, miten oikein voisimme elää Jeesuksen tavalla. Siitä kehittyy sitten hienostunut systeemi, joka arvostaa vilpillisyyttä, teeskentelyä ja ihmisten harhauttamista. Nämä eivät todellakaan ole mitään raamatullisia luonteenpiirteitä.
Vilpillisyys, teeskentely ja ihmisten harhauttaminen voivat kuulostaa tylyiltä sanoilta, mutta jos emme ole rehellisiä itsemme suhteen, näistä sanoista tulee tarkkoja kuvauksia. Onko olemassa aviopareja, jotka koko viikonlopun riideltyään tulevat seurakuntaan ja ’teeskentelevät’, että kaikki on hyvin? Onko ketään, jolla ei olisi ollut jonkinlaista vihaa työtovereita kohtaan tai jopa jotain ystävää kohtaan seurakunnassa, ja joka pitää sen salaisuutena tai jopa valehtelee, että tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa? Tällaisia esimerkkejä voidaan jatkaa, mutta luulen, että ymmärrät, mitä ajan takaa. Jossakin vaiheessa, kun olemme seuranneet Jeesusta, olemme oppineet olemaan epäaitoja sen suhteen, mitä meidän sydämessämme oikeasti on menossa. Miksi luulet, että niin tapahtuu?
On totta sekin, että ihmiset eivät useinkaan halua tuntea sinua liian hyvin. He eivät halua tietää sinun peloistasi saati synneistäsi tai taisteluistasi. Kun monet seurakunnan johtajista esiintyvät kuin heillä olisi yliluonnollinen itsehillintä ja he hyvin harvoin, jos koskaan, tunnustavat mitään merkittäviä vikoja itsessään, opimme nopeasti, että pitää vain lakaista kaikki ’roskat’ maton alle. Tämä teeskentelevä elämäntapa johtaa pian lainalaisuuteen: yritykseen miellyttää Jumalaa noudattamalla tiettyjä sääntöjä, jotka ovat monta kertaa ihmisten keksimiä. Kun joku ystävä seurakunnasta tulee käymään, viinipullo vilahtaa ruokakomerosta makuuhuoneen kaappiin. Vitsit joita viljelemme töissä tai ne pienet väritetyt jutut työkavereitten kesken eivät koskaan pääse seurakunnan ystävien korviin.
Sen sijasta, että yrittäisimme elää jonkun muun ihmisen mittapuiden mukaan, ehdotan, että eläisimme aidosti ja antaisimme vertaistukea toisille niin kuin ihmiset, jotka myöntävät tekevänsä usein väärin. Vertaistukea antavana uskon kilvoittelijana olisit valmis antamaan minulle apua, että pääsen taas jaloilleni ja oikealle tielle (Saarn.4:9-10), etkä tuomitsisi minua siitä, että olen harhautunut oikealta polulta. Kun meistä tulee tovereita uskon kilvoittelun tiellä, silloin kykenemme olemaan totuudellisia, aitoja ja omia itsejämme. Yhdessä voimme kilvoitella, että kykenemme elämään niin kuin Jeesus eli.
Ensi kerralla tutkimme vähän lisää aidosti eletyn elämän arvoa ja sitä, miten voimme pyristellä ulos epäaidosta elämäntavasta. (jatkuu)
Ed Waken
Copyright © Edward Waken 2013. Julkaistu luvalla. Alkuperäisen artikkelin lähteenä käytetty verkkosivustoa: Thoughts Out There by Ed
