Me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen telttamajamme puretaankin, Jumalalla on taivaassa meitä varten ikuinen asunto, joka ei ole ihmiskätten työtä. 2.Kor.5:1.
Täältä epävarmuuden, sairauden ja raadollisuuden maasta kaipaamme päästä kotiin – kultakaupunkiin ikuiseen asuntoomme. Siellä kerran pääsemme pois vihollisen ulottuvilta, synnin houkutuksilta, rajuilman ja myrskyn alta, puutteen ja köyhyyden kourista, ja saamme kokea turvallisuuden, ilon ja pysyvän lohdutuksen. Tämä taivaskaipuu on luonnollinen osa uskonelämää ja iän myötä se vain lisääntyy.
Mutta myös maallinen vaelluksemme sisältää monia lähtöjä ja saapumisia. Ehkä kaikki eivät muuta usein, mutta minä olen muuttanut 15-20 kertaa – tuskin pystyn laskemaan kaikkia. Nyt olemme huomanneet vaimoni kanssa, että Herra irrottaa meitä tästä paikasta, jossa elämme nyt. Herra irrottaa meitä niistä ihmisistäkin, joiden kanssa olemme tottuneet elämään. Olemme siinä tilanteessa, jota vanha sanonta kuvaa termillä ”teltan tapit löysällä”. Jotakin purkamista on menossa ja muutosta ilmassa.
Tässä tilanteessa on parasta henkisesti valmistautua muutoksiin. On parasta kehittää sellainen mielenlaatu, että ”Herra, mitä sinä tahdot, tapahtukoon sinun tahtosi ja suunnitelmasi mukaan”. On selvää, että hänen suunnitelmansa on aina paras. Ei kannata takertua paikkoihin tai ihmisiin.
Jos elät samanlaisen muutoksen keskellä – joko se muutos on vasta piirustuspöydällä tai jo menossa – olkoon sydämesi levollinen ja mielesi rohkea. Herra, sinun Jumalasi, kulkee edeltä ja raivaa tietä. Hän ei jätä ketään oman onnensa nojaan, vaan suurten muutosten keskellä hän aina kohdistaa meihin riittävästi huomiota. Juuri silloin, kun olemme matkalla, siirtymässä paikasta toiseen, hänen erityinen huolenpitonsa on meidän kanssamme. Kuule, mitä hän lupaa sinulle tänään:
Mutta nyt teidän ei tarvitse lähteä hätäillen, ei pakopaikkaa etsien, sillä teidän edellänne kulkee Herra, Israelin Jumala seuraa suojananne. Jes.52:12.
Jumala kulkee edeltä ja raivaa tien. Mutta hän ei jätä asiaa siihen, hän kulkee myös takana ja suojelee meitä, ettei mikään vihamiesten kostoisku pääse yllättämään selkäpuolelta. Olen arvioinut, että tämä viimeksimainittu lupaus on vielä arvokkaampi kuin ”tien raivaaminen” (vaikka sekin on korvaamaton apu). – Kiitetty olkoon Herra, joka antaa apunsa ja kulkee kanssamme Hyvän paimenen tavoin joka hetki!
