Hopealle sulatin, kullalle uuni, ihmisten sydämet tutkii Herra.
Jumala, joka on meidät luonut, tutkii luomansa olennon läpikotaisin. Tehtaissa, jotka valmistavat tuotteitaan, on lopputarkastus. Jos jokin vekotin ei toimi, sitä ei toimiteta eteenpäin. Tarkistetaan, voiko sen korjata. Siinä voi olla vika, jota ei kannata korjata, vaan tuotteesta tulee hylsy. Se joutaa sitten tuhottavaksi.
Ihminen, joka ei läpäise Jumalan tarkastusta, joutuu kadotukseen. Mutta mikä ratkaisee? Jumalan sana toteaa varsin selvästi:
Hän sanoi heille: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”
Usko ratkaisee. Ei ihan mikä tahansa usko, vaan usko Jeesukseen.
Jumala, joka lähettää evankeliuminsa kaikkien kuuluville, haluaa saada selville, onko meillä uskoa. Sitä varten hän saattaa koetella meitä. Hän ei välttämättä järjestä meille vaikeuksia, mutta hän voi sallia niitä tulevan tiellemme.
Herra, teidän Jumalanne, koettelee teitä näin saadakseen tietää, rakastatteko häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne.
Koetuksen tarkoitus on vahvistaa uskoamme. Sen keskellä voimme kokea, että Jumala ei ole meitä hylännyt, vaan auttaa meitä selviämään koetuksesta ja tuo meidät lopulta ulos siitä. Kiitollinen mieli on sen osana, joka on selviytynyt koetuksesta. Kaiken jälkeen sydämessämme on varmuus, että Jumala ei hylkää.
Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää.
Koetuksia voi tulla lisää, mutta olemme valmiita kohtaamaan uusia haasteita, koska olemme kokeneet Jumalan uskollisuuden. Kun opimme tuntemaan Jeesusta syvemmin, saamme löytää aina uutta luottamusta, sillä hänen rakkautensa osoittautuu jokaisessa koettelemuksessa entistä lujemmaksi – aivan ihmeellisen kestäväksi. Tällaisessa koulussa harjaantunut usko ilmenee kiintymyksenä Herraan eikä voi jäädä piiloon Jumalalta, kun hän meitä tutkii. Lopputulos tuottaa iloa molemmille osapuolille – meille ja Jumalalle.
Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.
Ps.71:18, Sananl.17:3, Mark.16:15-16, 5.Moos.13:4, 5.Moos.31:8, 1.Piet.1:8-9.