...olen oleva teidän Isänne, ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.
Tänä aamuna muistelin taas isoäitiäni. Valitettavasti hän oli mummu vain paperilla. Kyllä hän oli isoäitini biologisesti, mutta henkisellä tasolla ja tunnetasolla hän ei ollut isoäiti. Sitä kuvasti hyvin se tilanne, joka tuli vastaan hänen syntymäpäivillään. Minua kätellessään hän kysyi: ”Kuka sinä olet?” Kun vastasin hänelle, kuka olin, hän ei sanonut mitään. Voisin kuvitella, että joku muu olisi sanonut ”tervetuloa” tai jopa ”olenkin kaivannut sinua”, mutta hänellä ei ollut mitään varastossa minua varten.
Sinäkin saatat välillä surra, että olet saanut huonot lähtökohdat elämältä. Ehkä vanhempasi olivat sairaita tai alkoholisteja tai heitä ei ollut ollenkaan. Kasvoit lastenkodissa tai sijaisvanhempien luona. Ehkä sinulla oli vanhemmat, mutta he kohtelivat sinua kaltoin.
Orvoksi (joko biologisesti tai tunne-elämältään) jääneen lapsen Jumala on valmis ottamaan syliinsä ja kasvattamaan omana lapsenaan. Muistot orpoudesta voivat olla vahvoja ja kipeitä läpi elämän, mutta samalla on mahdollista tiedostaa, että Jumala on Jeesuksen kautta kykenevä antamaan sen, mitä meiltä on evätty. Kristuksen rakkaus sisältää myös hyvityksen siitä orpoudesta, jota vanhempien puuttuminen merkitsee. Hän on ollut minullekin puuttuva isoäiti ja kaivattu isoisä. Hän on toiminut äitinä ja isänä, kun he ovat epäonnistuneet tai laiminlyöneet minua. Kipu, joka sieluani repii, hellittää Kristuksen rakkauden ja armon sylissä.
Niin kuin Kristuksen kärsimykset ovat tulleet runsaina meidän osaksemme, samoin on Kristus tuonut meille runsaasti lohdutusta.
Kun luemme sanaa, opimme tuntemaan taivaallisen Isämme, hänen rakkautensa ja huolenpitonsa. Emme jää katkeriksi, emmekä jää vaille lohdutusta. Saamme huomata, että Jumala on Kaikkivaltias – hän pystyy hyvittämään kaiken, mitä olemme jääneet paitsi. Oikeastaan hän antaa meidän orpouteemme jotakin sellaista bonusta, jota emme heti tajunneetkaan – rikkinäinen ihminen, jonka Jeesus korjasi, on nyt enemmän kuin ehjä ihminen! Olemme rikkaita, koska jouduimme menemään läpi hylkäämisen tuskasta. Nyt emme enää sure huonoja lähtökohtiamme, vaan kiitämme Isää, joka kantoi meitä kivikoissa, ja luotamme häneen vankasti.
Minun Jumalani on Kristuksen Jeesuksen tähden antava teille taivaallisen kunniansa rikkaudesta kaiken, mitä tarvitsette.
Hoos.14:4, 2.Kor.6:18, 2.Kor.1:5, Fil.4:19.
