Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.
Nykyajan ihmiselle ei saisi puhua synnistä ja parannuksesta. Postmoderni ihminen loukkaantuu, kun annetaan ymmärtää, että hän on jotenkin paha tai vähintäänkin huono ja kaipaisi uudeksi luomista ja perusteellista uudistumista voidakseen tulla paremmaksi ihmiseksi. Niinpä synti-sanaa ei nyt suosita, se on vanhentunut.
Vanhat kirkot ovat osittain syyllisiä tähän, sillä he ovat luoneet lapsikasteen muodossa pelastusautomaatin, joka ei odota keneltäkään synnintuntoa ja parannusta. No, ehkä rippikoulussa voidaan sekin aihe käsitellä ja ohjata nuoria terveeseen hengelliseen syntymään. Tuoreessa muistissani on, kuinka isä Matteokin osasi tv-sarjassaan kristillisen uskon perusasiat ja sanoi synnintuntoon tulleelle rikoksen tekijälle: ”Jeesus on jo antanut sinulle anteeksi”. Mutta lapsikasteen kummallinen automaatti usein enemmän estää ihmisiä tulemasta Jeesuksen luo kuin vetää heitä pelastukseen. En sinänsä kumoa lapsikasteen siunausta. Haluan vain todeta, että ihminen ei kestä elämänsä varrella eteen tulevia uskon koetuksia, jos hän on uskossa vain jonkin automaatin takia.
Uudessa testamentissa on monia esimerkkejä siitä, kuinka Jumalan rakkaus kohtaa syntisen ihmisen ja kuinka juuri rikkoneet ja pois poikenneet saavat armon. Kun katumukseen ja synninhätään tullut ihminen saa syntinsä anteeksi, hän samalla kiintyy Kristukseen. Hänessä syntyy vastarakkaus, joka kestää elämän vastoinkäymisissä ja koetuksissa. Hän on kokenut jotain, joka ylläpitää lojaaliutta Kristukselle.
Kristuksen rakkaus on siitä ihmeellistä, että se suuntautuu ansiottomiin. Hänen armonsa annetaan sille, joka joutuu silmätysten oman kelvottomuutensa kanssa. Vapahtajan antama hyväksyntä koskettaa syvältä ja luo kiintymyssuhteen, jota mikään uskonnollinen rituaali ei voi saada aikaan.
Pitäkäämme evankeliumi voimassa. Asettakaamme se aina lain edelle. Ohjatkaamme ihmisiä Jeesuksen luo – ei niinkään fraasikirkkoihin (joita ovat käytännössä kaikki Suomen kirkkokunnat). Kirkon ja seurakunnan jäseniä heistä tulkoon sen jälkeen, kun heillä on takanaan ensin aito kohtaaminen Vapahtajan kanssa. Sitä varten terveeseen hengelliseen syntymään kuuluu uskovien kaste.
Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä.
Room.6:4, Luuk.7:47, Ap.t.2:41.
