Auringosta purkautuvaa plasmaa 31.12.2012. Purkaus oli valtavan suuri, läpimitaltaan noin 20 kertaa maapallon kokoinen. Suurin osa purkauksesta päätyi takaisin aurinkoon sen suuren vetovoiman vuoksi. Kuva: NASA
Aiheen tähän kirjoitelmaan antoi oman elämäni tilanne, kun eräänä päivänä tajusin, että rukoiltuani määrättyjen henkilöiden puolesta joka päivä vuosien ajan, tulokset ovat sillä tavalla laihoja tai niin olemattomia, että oikeastaan tilanne heidän kohdallaan on täysin päinvastainen kuin olen Jumalalta pyytänyt. Jäin hyvin surullisena ja pettyneenä miettimään tätä.
Jotenkin ensimmäinen selitys, joka mieleen nousee, on tämä: sinä olet huono rukoilija. Jumala ei kuule sinun rukouksiasi, koska et panosta tarpeeksi. Sinä olet epäonnistunut.
Mutta vastaväite on toisaalta tämä: olen kyllä joidenkin ihmisten kohdalla myös onnistunut. Jotkin rukoukset ovat tuottaneet tulosta ennen kuin edes aloin rukoilla, jotkin rukoukset ovat tuottaneet tulosta muutamassa viikossa, toiset muutamassa vuodessa. Mistä tämä ero johtuu, jos kerran esirukoilija on molemmissa sama?
Olen muistaakseni puhunut tästä blogeissani ennenkin, mutta en nyt löytänyt itsekään enää blogeistani tämän aihepiirin artikkeleita. Kirjoitelmiani on liki tuhat ja jotkin asiat nousevat esille vähän sivulauseessa ja pääaiheen rönsyinä – ettei peräti ”lillukanvarsina”…
Oletko sinä panostanut joidenkin läheistesi ja sukulaistesi tai ystäviesi hyväksi ja viettänyt säännöllisesti aikaa rukouksessa heidän puolestaan? Ehkä sinulla on jonkinlainen rukouslista, jota käyt toistuvasti läpi?
Onko koskaan tullut eteen tilannetta, että huokaat ”voi, ei”. Sellaista pettymystä ja turhautumista, kun mitään tuloksia ei näy tai näkyy jotain päinvastaista. Joku ei kertakaikkiaan pääse eroon alkoholista, joku avioliitto nyt on vaan hajoamassa, joku koululainen ei pärjää mussa kuin toisten kiusaamisessa, joku ihminen ei nyt vaan siitä pinnallisen uskonnollisuutensa lumouksesta havahdu, joku kirkkoruhtinas se vaan aina ”haukkumalla” parantaa uskonnon uhreja, jonkun psyykkinen pahoinvointi jatkuu aina vaan ym.
Jotkut hyväkkäät sitten käyvät oikein sylkemässä varmuuden vuoksi päin naamaa jotakin sanallista solvausta tai muuten vaan piruilemassa ja jotkut käyvät tekemässä ilkivaltaa, jotta kävisi täysin selväksi, että eivät halua mitään siunauksia meikäläiseltä ikinä.
Joskus Jumala pehmentää rukouksen kohteena olevaa ihmistä ja tilanteesta riippuen sallii hänelle vaikeuksia, ihmissuhdeongelmia ja jopa onnettomuuksia. Aina nekään eivät tehoa, vaan ihminen pysyy kovana ja nöyrtymättömänä. Usein näyttää siltä, että ihmiset eivät osaa lukea oman elämänsä karttaa ollenkaan. He eivät ymmärrä heitä kohdanneita vaikeuksia oikein.
Joskus esirukoilijalle tulee sellainen raja vastaan, että on pakko muuttaa rukousohjelmaansa. Ehkä se on inhimillistä ja ehkä ajan myötä ne rukoukset palautuvat, kun jotenkin sittenkin kaiken uhallakin jaksaa vielä antaa anteeksi ja rukoilla edelleen.
Mutta on kai selvää, että rukouksen kohteellakin on jokin vastuu, itse asiassa täysi vastuu omasta elämästään. Emme me rukoilijoina voi väkisin tehdä kääntymättömistä uskovia, juopoista raittiita, koulukiusaajista kunnollisia, kiittämättömistä kiitollisia, lapsettomista onnellisia vanhempia, sinkuista perheellisiä. Emme voi paljon tämän kansan jumalattomuudelle, rikostilastoille tai ilmastomuutoksellekaan.
Jossakin on esirukoilijan uskolle oltava se vastakappale. Jumalinen elämä kukoistaa ”uskosta uskoon”. Rukouksen kohteella soisi olevan vastaanottavaisuutta, myönteistä asennetta kokeakseen, että tarvitsee siunausta, haluaa itsekin muuttua Jumalan avulla, haluaa ottaa vastaan Jumalan antaman rukousvastauksen. Rukouksen siemenen tulee saada itää otollisessa maaperässä. Jos tuo siemen pommittaa kovaa kivisydäntä, eihän se tietenkään siinä kasva, vaan se menee hukkaan – rukousvastaus jää saamatta.
Oikeastaan Jumalan kolminaisuus ilmenee myös rukouksen yhteydessä: rukoilija, Jumala ja rukouksen kohde. Kaikkien kolmen tulee tehdä yhteistyötä, jotta päästään tuloksiin.
Kiitos Jumalalle kaikista ihanista rukousvastauksista, joita hän on antanut! Hän on hyvä ja runsaskätinen, hän ei kitsastele, vaan antaa lahjojaan auliisti niitä anoville. Voimme siis kaikesta huolimatta luottavaisesti kääntyä Jumalan puoleen ja anoa, etsiä ja kolkuttaa. Hän on luvannut vastata eikä lupaustaan petä.
Sinäkin, joka olet rukoilijana pettynyt, saat rohkaista mielesi ja jättää murheesi Herralle. Hän tietää kaiken. Hän kuulee sinua eikä jätä pulaan. Kaikesta vaivannäöstäsi sinä saat suuren palkan. Kaikista kyynelistäsi, joita olet vuodattanut rukousalttarilla omaistesi puolesta, sinä saat kerran täyden palkan. Jumala on nähnyt sinun hätäsi ja epätoivosi. Hän voi kääntää sinun rakkaittesi elämän uudelle polulle. Hän antaa tulevaisuuden ja toivon. Luota Herraan.
Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, se oli meille kuin unta. Silloin suumme hersyi naurua ja riemu kajahti huuliltamme. Silloin sanoivat vieraat kansat: ”Suuret ovat Israelin Herran teot!” Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot, niistä me saamme iloita. Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin. Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään. Ps.126.
