Meillä on kaikilla suurin piirtein saman verran aikaa, samat rajoitukset mutta myös mahdollisuudet, jonkin verran erilaiset lahjat, mutta myös yhteinen päämäärä, yhteinen elämän tarkoitus. Jos olemme uskossa ja määrittelemme itsemme Raamatun maailmankuvan mukaan ja otamme kiintotähdeksemme Raamatun jumalakuvan ja sitä myöten kristilliset arvot, olemme aika lailla samassa veneessä. Suuntaamme mielemme likipitäen samaan suuntaan, ajattelemme samoja asioita, rukoilemme yhteisiä rukouksia, työskentelemme samojen päämäärien hyväksi ja loppujen lopuksi – erotumme maailmasta.
Maailmassa nimittäin on aivan erilaisia pyrkimyksiä, joista apostoli Johannes sanoo: Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä. Voin tutustua lähemmin kaikkeen, mitä maailmassa tapahtuu, kun avaan television. Joskus katson urheilua ja jään miettimään, miksi joku nuori ihminen omistautuu jollekin urheilulajille. Joku pelaa lätkää, toinen futista, kolmas koripalloa. Sitten heidän tavoitteensa on päästä ammattilaisiksi. Sillä tavalla he voivat saada sievoiset tulot, mutta entä elämän tarkoitus? Onko se tehdä maali, heittää kori, kaataa vastustaja, olla sadasosan nopeampi kuin toinen?
Eihän siitä jää mitään. Kaikki tulokset ovat pelkkää kangastusta tai hetken huumaa. Pelaaminen on pohjimmiltaan pelkkää leikkiä, aikuisten huvia. Tarjoaahan se jännitystä sekä pelaajille että katsojille. Hyvänä puolena voi pitää sitäkin, että varmasti on parempi purkaa adrenaliininsa urheilussa kuin sotakentällä. Silti.
En voi mitään sille, että säälin niitä nuoria ihmisiä, jotka ovat päättäneet pyrkiä urheilu-urallaan ammattilaisiksi. Miten paljon parempi olisi vaikka tiedeura? Entäpä jokin yleishyödyllinen tavoite esim. kehittyvien maiden hyväksi? Onneksi meillä uskovilla on yllin kyllin hienoja tavoitteita. Olen nähnyt, kuinka joku on lähtenyt lähetyskentälle, joku ryhtynyt evankeliumin julistajaksi. Joku käyttää musiikillisia lahjojaan ja laulaa Jumalan kunniaksi. On monia tapoja olla Jumalan käytössä. Kun elämän tarkoitus on kohdallaan, päämäärä selvä, lopputulos ei ole pelkkää tyhjää. Jumalan taloudessa pienikin sato moninkertaistuu.
Katso, tulee aika, sanoo Herra, jolloin kyntäjä kulkee leikkaajan kannoilla ja rypäleiden polkija kylväjän kintereillä. Silloin vuoret pursuavat nuorta viiniä ja kukkulat lainehtivat rehevyyttään.
Hedelmällisen elämän resepti on loppujen lopuksi yksinkertainen – pitää vain erottautua maailmasta ja antaa elämänsä Herran käyttöön.
Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet [ja sisaret]: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä.
Luuk.10:2, 1.Joh.2:16, Aam.9:13, Room.12:1-2.
