Kenelle minä puhuisin, kuka ottaisi varoitukseni varteen? Kaikki he ovat kyllä kansaasi, mutta korvansa he ovat sulkeneet, eivät he kuule ääntäsi. Herran sanaa he pitävät pilkkanaan, eivät siitä välitä.
Profeetan ja yleensäkin sananjulistajan ongelma on, että ihmiset eivät kuuntele. Hyvät puhujat voivat pelkällä puhetaidolla saada kuulijoita, mutta tarvitaan hyvä kirjoittaja, oikea sanaseppo, jos halutaan vangita lukijoiden huomio.
Minulla ei ole kaksisia kirjoittajan taitoja, mutta minulla on kyllä tähän kirjoittamiseen liittyvä kutsumus. Jumalan sanan julistaminen ei loppujen lopuksi riipu luonnollisista lahjoista. Tarvitaan Hengen voitelu. Jos jotain kaipaan lisää, niin juuri voitelua – Pyhän Hengen tuoretta inspiraatiota.
Huomasin yllätyksekseni, että blogissani ei ole seuraavaa lainausta: Minä, Herra, panin sinut tutkimaan kansaani niin kuin jaloa metallia tutkitaan. Sinun piti koetella sitä, ottaa selville, miten minun kansani elää. Outo puute, sillä siinä on lausuttu jotakin keskeistä minun henkilökohtaisesta uskon polustani. Aivan liian usein olen elämäni aikana kokenut joutuneeni koetinkiveksi, kompastuksen aiheeksi, testin tekijäksi, lakmuspaperiksi joka testaa, onko lähimmäiseni uskossaan kasvanut vai kasvamaton. En useinkaan olisi halunnut joutua kenenkään koettelijaksi. Mieluummin olisin väistänyt sellaisen roolin.
Olenhan minä itsekin joutunut aika ajoin testattavaksi eikä sekään ole aina mieluista. Huomaamme siis, että uskon elämässä toimii tällainen laki: sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo.
Mutta Jeremialla oli aito profeetan kutsumus ja hän on tämän puheena olevan koettelijan arkkityyppi. Hän syväluotasi Israelin kansan ja teki lahjomattoman testin, jossa kansan jumalisuus ja hurskaus punnittiin. Jeremia vertasi Israelin kansaa metalliin, joka sulatetaan. Eri metallit sulavat eri sulamispisteessä ja sen perusteella ne voidaan erottaa toisistaan. Lyijy sulaa alhaisimmassa lämpötilassa ja kulta vasta korkeimmassa. Kupari ja hopea sijoittuvat siihen väliin. Jeremian sulatusuunista valui pelkkää kuonaa ja lyijyä!
Jumalan sanan julistajan kutsumus on arvokas asia. Hän odottaa, että hänen julistuksensa otetaan vastaan, häntä kuunnellaan. Sananjulistaja ei katso hyvällä, jos jotkut vastaavat herjauksella tai vihapuheella. Eikä hän kauheasti ilahdu mistään kissavideoistakaan. Kissavideot voivat olla hauskoja, mutta ne eivät kuuluu sananjulistuksen yhteyteen. Säästetään ne lapsille. Oikea reaktio on kuunnella ja panna merkille, mitä Jumala puhuu.
Rohkaisen siis olemaan korvat auki ja huomioimaan niiden miesten ja naisten viestit, jotka he ovat Jumalalta saaneet. Jumala puhuu välillä parannusta, mutta pohjimmaltaan hänen sanansa ovat aina täynnä armoa ja totuutta. Koronaepidemia on saanut pehmentää monia sydämiä ja tehdä monista ihmisistä vastaanottavaisia Jumalan evankeliumille. Kullan sulamispiste on lähellä ja saavutetaan kohta Suomen kansan keskuudessa. Ihmiset ovat löytäneet rukouksen mahdollisuuden uudestaan. On tullut aika huutaa Jumalan puoleen.
Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä.
Jer.9:7, Jer.6:10, Jer.6:27, Joh.21:18, (Joh.1:14), Jer.29:11-12.
