Näin unta, että olin saanut lapsen. Vauvani ei ollut syntynyt omaan kotiini eikä lähisairaalaan, hän oli syntynyt jossakin lähetyskentällä. Katselin hänen varpaitaan, ne olivat suuret ja pyöreät, aivan erilaiset kuin omani. Ne olivat joko mutaiset tai niiden iho oli tumma.
Siis kaiken kaikkiaan aika outo tapaus. Olen viime aikoina harrastanut vähän sukututkimusta ja teettänyt joitakin DNA-kokeita. Lapsi saa noin 50% isänsä perimää ja keskimäärin saman verran äitinsä perimää. Unessa saamani lapsi oli minun, mutta perimältään aivan erilainen.
Hän oli siis hengellinen lapsi. Olen kai elämäni aikana lähettänyt rahaa lähetyskentille, eri puolille maailmaa. Viimeksi annoin venäjänkielisen evankelioivan kirjallisuuden painamiseen. Mutta en silti koe olevani mikään erityinen toimija maailman evankelioimisessa. Hengelliset lapset ovat – jos niitä syntyy – täysin Jumalan tekoa, hänen armoaan.
Onhan tämä aika muutenkin aika ihmeellinen. En ole koskaan ollut lähettinä lähetyskentällä enkä ylipäätään ole juuri matkustellut maailmalla, silti – sanon tämän nöyrästi – saarnaan kaikilla mantereilla. Vaikka saarnaan suomeksi, joku suomea ymmärtävä lukija saattaa ilmaantua blogiini mistä vaan kaukaa. Etelä-manner kai on ainoa maanosa, josta ei ole lukijoita ollut, mutta siellä ei taideta harrastaa omia nettiosoitteitakaan…?
Siis ilman mitään ylpeyttä voin ihmetellä tällaista. Perinteiset pastorit saattavat väheksyä nettipastoreita, mutta mitäpä se haittaa, kun emme oikeastaan kilpaile keskenämme. Kaikki tämä evankelioimisen ihmeellinen maailma ja mahdolliset hengelliset lapset, jotka syntyvät kävelemään tällä pallolla mutaisin varpain – he ovat Jumalan suuria ihmeitä, hänen luomistöitään, Kristuksen kirkkauden ilmentymiä, hänen armonsa suurta lahjaa. Kuka kehtaa siitä rintaansa röyhistää ja ottaa itselleen kunniaa? Toivottavasti ei kukaan.
Mutta juuri siksi meidän tulisi tehdä lähetystyötä, että itse Herra on meidän työtoverimme. Pyhä Henki on meidän kanssamme ja vaikuttaa meissä, että jaksamme työskennellä, jaksamme olla lähettämässä, onnistumme saamaan tuloksia, pystymme jopa synnyttämään uusia lapsukaisia Herralle. Kristuksen kirkkauden kiitokseksi se kaikki koituu.
Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan vallan, rikkauden, viisauden ja voiman, kunnian, kirkkauden ja ylistyksen.
Mark.10:14, Ilm.5:12.