Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja kadehtia toisiamme.
Seurakunnassa pulpahtavat esiin maailman alkuvoimien aikaansaamat ongelmat. Yksi tällainen ”alkuvoima”, alkukantainen vanhan luonnon ylläpitämä tarve on saada kunniaa ja arvostusta toisilta ihmisiltä. Sitä ruokkii kilpailuhenki, joka on ihmisen normaali ominaisuus, mutta huonosti hengelliseen elämään soveltuva piirre. Seurakunnalliset ympyrät antavat monille tilaisuuden tavoitella johtajuutta ja erityisasemaa ja näin voivat vilpittömätkin ihmiset sotkeentua erilaisiin tönimisiin, kampittamisiin ja kiilaamisiin. Näistä syntyy joskus sellainen ihmissuhdesoppa, josta Paavali varoitti galatalaisia:
Mutta jos te revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, ettette lopullisesti tuhoa toisianne. Tarkoitan tätä: antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne haluja. Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte.
Jeesus näki myös kirkkaasti nämä ongelmat, joita vanha luonto nosti ihmisten keskuudessa esiin, ja totesi: Te kärkytte kunniaa toisiltanne ettekä etsi sitä kunniaa, joka tulee yhdeltä ja ainoalta Jumalalta.
Näissä kilpailuissa voitolle päässeet ovat, ihme kyllä, niitä jotka luopuvat uskosta ensimmäisinä. He näyttävät keksivän muita nopeammin, että heidän kilpailuhenkisyytensä sopii paremmin maailmaan ja siellä kunniaakin jaetaan auliimmin kuin seurakunnassa. Häviölle ja jalkoihin jääneet ovat yleensä sitkeämpiä uskossa. He huomaavat, että asema, jonka he seurakunnassa voivat saavuttaa, on loppujen lopuksi aivan eri kuin heidän aito ja oikea kutsumuksensa. He ottavat etäisyyttä seurakunnan arvojärjestelmään ja keskittyvät omaan näkyynsä, joka jostain Jumalan viisaudesta kulkee ohi ihmisten arvostusten, joskus kaukaakin eri reittiä kuin mitä ihmiset suosittavat.
Niinpä haluan rohkaista sinua tänään kuuntelemaan herkällä korvalla Hengen johdatusta ja seuraamaan Jumalan neuvoja. Voit jättää kaiken ihmiskunnian tavoittelun ja etsiä koko sydämestäsi sitä kunniaa, joka tulee ”yhdeltä ja ainoalta Jumalalta”. Jos sinulla on sananjulistajan kutsumus, on hyvin tärkeää panna omat mielipiteet sivuun: Se, joka esittää omia ajatuksiaan, tahtoo kunniaa itselleen. Mutta se, joka tahtoo kunniaa lähettäjälleen, puhuu totta, hänessä ei ole vääryyttä.
Tavoite voi olla vaikea ja haastava, mutta Pyhä Henki on apunamme. Hän voi johdattaa meitä niin että pääsemme kerran perille ja saamme sellaista kunniaa, joka pysyy. Emmehän halua mitään sellaista kunniaa, jonka arvo katoaa.
Sillä jos sekin, mikä on katoavaa, säteilee kirkkautta, vielä paljon kirkkaampaa on se, mikä on pysyvää.
Gal.5:13, Gal.5:26, Gal.5:15-17, Joh.5:44, Joh.7:18, 2.Kor.3:11.
