Lopetettuaan puheensa Jeesus sanoi Simonille: ”Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne.” Tähän Simon vastasi: ”Opettaja, me olemme jo tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään.”
Tämä on kaikille tuttu tilanne, mutta meillä on suuria vaikeuksia tunnistaa sitä elämässämme. Se tulee meitä vastaan vähän erilaisina versioina. Kuulemme Hengen kehotuksen ja sanomme vastaan. Pidämme itseämme asiantuntijoina, hengellisen työn ammattilaisina, kuten Pietari piti itseään kalastajan ammatin taitajana. Ammattiylpeys esti häntä tottelemasta. Osaamme muka arvioida tilanteen ja todeta, että sellainen teko olisi hyödytön. Niinpä mekin saatamme sanoa: ”Ei tämä käy, sillä tämä ei ole seurakunnan aloite”. ”En voi jakaa ehtoollista, se kuuluu ainoastaan papeille”. ”Emme voi tehdä sitä täällä, kun tämä rakennus ei ole kirkkotila”. ”Emme voi siunata, kun ei ole valmista siunauskaavaa”. ”Asia on kyllä hyvä, mutta olen liian ujo”. ”Oma blogi olisi kyllä mukava luoda, mutta lukisiko sitä kukaan?” ”Sellainen uhraus tekisi minusta loppuiäkseni köyhän”.
Mikä onkaan se peruste, johon sinä vetoat, kun Henki sinua kehottaa? Kysyn tätä myös itseltäni. Olen erilaisten ovelien verukkeiden mies. Siksi myös Henki kehottaa minua harvoin mihinkään. Jos niin joskus käy, yritän heti sanoa, että minä keksin jotakin viisasta sanottavaa tästä aiheesta netissä sitten, kun saan inspiraation…
Mutta Jeesus katsoi Pietariin ja sitä katsetta oli vaikea välttää. Oletko sinä huomannut, että Jeesus osaa puhua silmillään, ilman sanoja? Hän ei ole ankara, vaan odottaa lempein ilmein. Hänen hiljaisuutensa on aika paljon puhuvaa. Joutuu miettimään sitä veruketta, jonka hätäpäissään tuli sepittäneeksi. Oliko se nyt oikea? Pitäisikö sittenkin?
Pietari päätti antaa periksi: ”Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket.”
Niinpä tällaisena huonona, hyvin ammattiylpeänä mutta tottelemattomana verukkeiden keksijänä, uskallan rohkaista sinua kaikesta huolimatta ja kehottaa noudattamaan kaiken uhallakin sitä kehotusta, jonka Jumalan henki on sydämellesi laskenut. Loppujen lopuksi et kuitenkaan kestä sitä katsetta, joka seuraa vaiti sinun ”verkkojesi huuhtomista”.
On selvää, että jos jätät verkot kuivumaan, kadut lopun ikääsi. Jos lasket verkot veteen, saat nähdä Jumalan ihmeen.
Näin he tekivät ja saivat saarretuksi niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät.
Luuk.5:3, Luuk.5:4-5, Luuk.5:5, Luuk.5:6.
