Nuorena lukiolaisena kiinnostuin tähtitieteestä. Oli syksy ja taivas ei näkynyt. Katselin siis tähtikarttoja ja luin alan kirjoja. Imin itseeni tietoa, joka oli kuin satua. Olin ihmetyksen vallassa kaiken sen tiedon vuoksi, jota sain.
Mutta sitten tuli ensimmäinen kirkas yö ja minä menin pakkasilmassa ulos ja nostin silmäni taivaalle – silloin koin jotakin, jota en unohda. Olinhan minä sen ennenkin nähnyt, mutta nyt vasta oikeasti näin. Olin kuin puulla päähän lyöty, ihmetyksestä tainnoksissa: voiko tämä olla totta? Kuinka ihmeessä tämä kaikkeus on syntynyt? Linnunratakin! Millainen valtava ihme! – En ollut uskossa, mutta Jumalan luomistyöt huusivat minulle yötaivaalta. Sieluni korvat olivat auki ja minä kuulin syvyyden huminan sisälläni ja se jäi sinne soimaan.
Nyt, kun olen uskossa, osaan jo ihmetellä Jumalan luomistöiden ihanuutta ja Luojan ylivertaisuutta. Kuuntelen sitä jo hengen korvin ja kuulen taivaallisen ylistyksen huminan, kun nostan katseeni yötaivaalle. Voi Jumala, millainen suuruus sinä olet! Minun järkeni ja ymmärrykseni ei yllä käsittämään oikein alkuakaan mistään, mutta hengessä minä ylistän sinua sinun mahtavista luomistöistäsi! Kuinka kohoaakaan henkeni kiitokseen, kun katson sinun luomistöittesi ihanuutta ja ihmeellisyyttä!
Nosta sinäkin, ystävä, katseesi vähän ylemmäksi näistä elämän arjen kitinöistä ja huomaa Luojasi ylivertaisuus, joka on aivan lähelläsi. Hänen suurenmoiset luomistyönsä ovat sinun ympärilläsi, mihin vain katseesi käännät. Älä tyydy tuijottamaan luonto-ohjelmia teeveestä. Muista ainakin, että nuo jumalattomat, jotka asettavat evoluution Jumalan paikalle, loukkaavat syvästi meidän Herraamme, joka on kaiken tehnyt. Evoluutio on todellinen ilmiö, mutta senkin on Jumala luonut. Hän on huolellisesti kaiken suunnitellut ja puntaroinut, kaiken viisaudella harkinnut, ja jotkut sitten näkevät siinä vain sattuman oikkua ja ”elämän kehittymistä itsekseen”. Voi heitä.
Nuo, jotka kunnioittavat luotua enemmän kuin Luojaa, tekevät syntiä. Tee sinä päinvastoin: kunnioita Luojaasi ja ylistä hänen ylivertaisuuttaan – silloin sinun henkesi virittyy uudelle tasolle, sinun sielusi puhdistuu ja elämäsi roskat pyyhkiytyvät pois hengen tuulissa ja huomaat, että Jumalan luonto on yhtä puhdas sinussa kuin sinun ympärilläsi.
Job 4:17.
