Muistattehan, miten Egyptissä saimme ilmaiseksi kalaa ja miten meillä oli kurkkua, vesimelonia, purjoa, sipulia ja valkosipulia! Täällä ei edes näe muuta kuin tuota iänikuista mannaa!
Israelilaiset turhautuivat erämaassa, kun päivittäinen arki oli niin tylsää, ruoka aina samaa, vesi kortilla. Egyptissä oli sentään lihaakin pöydässä, oli erilaisia mausteita, oli mahdollista kokea joskus pientä juhlaa arkisen raatamisen keskellä.
Meitä vaivaa usein sama ongelma kuin israelilaisia erämaavaelluksen aikana. Elämä uskovaisena alkaa tylsistyttää. Maailman huvitukset houkuttavat, maailman riennot ovat ylivertaisen kiinnostavia verrattuna seurakunnan yksitoikkoiseen ohjelmaan. TV vetää pitemmän korren ja päihittää pastorin. Seurakunnassa sama pastori pitää aina samat puheet. Kuulijoiden mielenkiintoa on vaikea pitää yllä varsinkin, jos puheet ovat ankaria, täynnä vaatimusta ja tuomiota. Mutta kun Paavali puhui Jumalan tahdon mukaisesta elämästä, halujen hillitsemisestä ja tulevasta tuomiosta, Felix pelästyi ja sanoi: ”Saat mennä. Kutsun sinut taas toiste, kun minulla on aikaa.”
Monet ovat luovuttaneet ja jääneet sivuun, palanneet maailmaan – ja miksi? Oikeastaan vain siksi, että elämä uskovaisena alkoi kyllästyttää. Uusi elämäntapa, jonka löysimme, kun tulimme uskoon ja liityimme seurakuntaan, on aikaa myöten muuttunut ikävystyttäväksi pakkopullaksi. Se into, joka oli alkuaikoina, on hiipunut. Energia, jota saimme uskosta, näyttää kuluneen loppuun.
Lapset joskus valittavat: ”Mulla on tylsää! Keksi jotain kivaa tekemistä!” Kaikki joskus joudumme tähän pisteeseen. Joudumme kestämään tylsyyden, yksitoikkoisuuden, puuduttavan arjen ja virikkeiden puutteen. Turhaudumme, kun toiveet eivät ole täyttyneet. Emme ole päässeet siihen yltäkylläiseen elämään, jota meille luvattiin. Luvattu maa siintää jossain kaukana, tavoittamattomissa. Emme näe maata, joka ”vuotaa maitoa ja hunajaa”. Taivas on vain kalpea ajatus, haavekuva.
Mikä siis neuvoksi? Onko tähän jokin ratkaisu?
Sanoisin, että ratkaisu on hengellinen kasvu. Jumala on johdattanut sinun elämäsi pisteeseen, jossa sinun kuuluu kasvaa, mennä eteenpäin uskossa, tulla aikuisemmaksi ja vahvemmaksi ja selättää nämä tylsyyden haasteet. Sinun turhautumisesi on merkki siitä, että Jumala haluaa sinun kasvavan. Se on kutsu, joka haastaa sinua läheisempään jumalasuhteeseen, syvempään ja aidompaan hengelliseen elämään. Sinä olet ehkä kadottanut ensirakkauden? Kyllä, mutta Pyhä Henki voi sytyttää sen uudelleen. Vihollinen on ehkä ehdyttänyt sinun sisäiset voimanlähteesi? Kyllä, mutta sinä voit kaivaa auki kaikki kaivot, jotka filistealaiset ovat tukkineet. Sinä koet juuttuneesi paikoilleen? Kyllä, mutta sinä voit päästä eteenpäin ja nousta uudelle tasolle, kun Henki sinua uudistaa.
Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä.
Saarn.2:17, 4.Moos.11:5-6, Ap.t.24:25, 1.Moos.26:18, Room.12:2.
