Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa.
Kun sinusta tulee Jeesuksen oma ja hänen opetuslapsensa, saat vääjäämättä osasi myös vainoista. Se voi olla selän takana puhumista, juorujen levittämistä, ilkeitä juonia, mielen pahoittamista – mitä kaikkea pahaa ihmiset osaavatkaan tehdä! He kiusaavat ja tekevät ilkivaltaa, he ovat tylyjä ja loukkaavat ilkeillä sanoilla, he aiheuttavat vahinkoa tahallaan. Sitten he ovat vielä pitkävihaisia eivätkä koskaan muuta asennettaan.
No, sellaista elämä on. Ehkä ei pitäisi puhua ”heistä”, vaan ”meistä”! Mutta kun olemme tulleet uskoon ja Jumalan henki todella alkaa liittää meitä Kristuksen ruumiiseen, me saamme tuntea sen nahoissamme. Paavali sanoi siitä näin: Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. Me tosin elämme, mutta meidät annetaan Jeesuksen tähden alituisesti alttiiksi kuolemalle, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi näkyviin kuolevaisessa ruumiissamme.
Mitä merkitseekään Kristuksen kärsimyksien osallisuus? Se on tie kohti ylösnousemusta, hänen kirkkautensa omistamista. Kun alamme hyväksyä tämän puolen Kristuksen seuraamisesta, me pääsemme sellaiseen aikuisuuteen uskossa, että voimme alkaa jopa tavoitella läheisempää Kristuksen tuntemista juuri kärsimysten kautta. Emme ehkä muutu masokisteiksi, mutta alamme ymmärtää, että särkyneisyys on hyvä asia, murtuminen osa pyhittymistä ja kasvua oikeaan suuntaan. Se huono maine, jota olemme harmitelleet, se onkin selvästi tienviitta taivaaseen. Voimme yhtyä Paavalin ajatukseen: Minä tahdon tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman ja tulla hänen kaltaisekseen osallistumalla hänen kärsimyksiinsä ja kuolemaansa.
Voimme ihailla monia, jotka vapaaehtoisesti lähtevät hankaliin olosuhteisiin voidakseen viedä evankeliumia eteenpäin tai palvellakseen köyhiä. Kun Jumalan antama näky polttaa sydänalassa, on mahdollista antaa itsensä alttarille. Tällainen henkilökohtainen uhrautuminen kuuluu aikuiseen uskoon.
Mutta haluan rohkaista sinuakin, joka et ole valinnut sitä kärsimystä, joka tänä päivänä sinua kurittaa. Tuskailetko ihmisten pahoja puheita? Oletko ahdistunut, kun et saa muiden hyväksyntää? Suretko menetettyjä mahdollisuuksia, joita jotkut hyväkkäät ovat olleet pilaamassa? Kurittaako jokin sairaus sinua? – Entä jos antaisit Pietarin kääntää sinun elämäntilanteesi nurinpäin?
Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy.
2.Kor.4:17, Matt.5:11, 2.Kor.4:10-11, Fil.3:10, 1.Piet.4:13.
