Jos joku luulee tietävänsä jotakin, hänellä ei vielä ole oikeaa tietoa. Mutta jos joku rakastaa Jumalaa, hänet Jumala tuntee.
On olemassa monenlaista tietoa. Toisaalta pinnallista tietoa, joka liittyy tosiasioihin tai näkyviin ilmiöihin, ja toisaalta syvällistä tietoa, joka liittyy elämän tarkoitukseen, Jumalaan ja hänen tuntemiseensa. Voitaisiin kai asettaa ääripäihin tieteellinen tietämys ja hengellinen viisaus. Näinhän Raamattu luokittelee tiedon – paratiisissa oli hyvän ja pahan tiedon puu ja elämän puu.
Nämä erilaiset tiedon ympyrät voivat mennä limittäin ja päällekkäin. Tämä tulee esiin, kun Paavali sanoo: Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Siis Jumalan tekojen tarkkailu ja arviointi voivat johtaa oikeisiin päätelmiin – yksinkertainen havaintojen tekeminen Jumalan tuntemiseen.
On mielenkiintoista, että joku mökin mummo voi tuntea Jumalan ja professori ei. Kun ihminen elää uskossa, hän voi elämänsä aikana imeä itseensä paljonkin sitä viisautta, joka johtaa Jumalan tuntemiseen, Kristuksen seuraamiseen, oikeaan tietoon ja elämän tarkoituksen löytämiseen. Mutta joku toinen taas askartelee tieteensä parissa ja pöyhii tietoa, joka ei kerro mitään Jumalasta eikä elämän tarkoituksesta. Tiede ei ole este Jumalan tuntemiselle, mutta se ei yksin vastaa mihinkään perimmäiseen kysymykseen.
Jonkun mielestä sivistyksen korkein taso saavutetaan, kun kirjoista ammennetaan ihmisviisautta ja Jumala unohdetaan kokonaan pois maailmankuvasta. Vuoden 2017 Finlandia-voittaja vannoo valistuksen nimeen ja toteaa ”muu on roskaa”. Paavali taas toteaa: Herrani Kristuksen Jeesuksen tunteminen on minulle arvokkaampaa kuin mikään muu. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken, olen heittänyt kaiken roskana pois…
On suuri väärinkäsitys, jos seurakunnassakin opetetaan vain raamattutietoa. Koulumaisuus ja uskonoppi voivat eksyttää. Kristus on meidän elämänpuumme. Kun liitymme häneen, elämä virtaa meissä ja me kasvamme uskossa ja kannamme hedelmää. Kristuksessa ovat kaikki tiedon aarteet kätkettyinä, kuten Paavali sanoo: Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä. Me pääsemme käsiksi tietoon, kunhan maltamme etsiä tiedon lähteelle oikean reitin. Jeesus on tie. Jokaisen hengellisen kasvattajan kuuluu kasvattaa oppilaansa persoonallisuutta ja uskoa, ei niinkään tiedon määrää. Tehtävä on auttaa löytämään oma kutsumus ja armoitus ja oma paikka Jumalan valtakunnassa. Se voi löytyä vain rakkaussuhteessa Kristukseen. Kehotus siis kuuluu:
Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu.
1.Kor.8:1, 1.Kor.8:2-3, Room.1:20, Fil.3:8, (Joh.15:5), Kol.2:2-3, Kol.2:7.
