Jeesuksen elämän ja ristinkuoleman merkitys avautuu vain, jos ymmärrämme hänen olleen sijaiskärsijä, joka otti päälleen toisten synnit. Jesaja jo ilmaisi tämän paljon ennen Kristuksen kuolemaa. Mutta jo Raamatun alkulehdiltä voidaan lukea viattoman ihmisen kärsimyksestä, kun Abel murhattiin. Myös Joosef joutui syyttömänä kärsimään. Job uhrasi poikiensa puolesta syntiuhreja ja joutui itse myöhemmin syntiuhriksi – kärsimään syyttömänä. Samalla hän sai olla Kristuksen esikuva. Daavid joutui Saulin vihoihin ilman syytään – näitä esimerkkejä on paljon.
Niinpä voimme kysyä: Onko minun elämässäni jokin tekijä, jonka vuoksi olen joutunut syyttömänä kärsimään? Apostoli Pietari vastaa tällaiseen kipuiluun melko tyhjentävästi, kun hän raottaa meille kärsimyksen verhoa seuraavasti:
Mitä erinomaista siinä on, jos te kestätte silloin, kun teitä kuritetaan tehtyänne väärin? Jos te sen sijaan kestätte silloin, kun joudutte kärsimään tehtyänne oikein, se on Jumalalta teille tulevaa armoa.
Näyttää olevan niin, että kärsimys eri muodoissaan kuuluu kristilliseen uskoon. Emme voi sitä kuitenkaan itse annostella. Emme saa hyväksyä mitään kansantuomioistuimia seurakunnan keskelle, joiden antamat tuomiot ovat usein julmia ja armottomia. Terveeseen uskoon ei tule kuulua mikään veljen tai sisaren nöyryyttäminen.
Mutta jos olet nyt tänään ahdingossa ja jos tuska sinua raastaa, jos koet ihmisten syytökset kohtuuttomina, jos mustamaalaus synkentää mielialaasi, tiedä tämä: Mutta vielä suurempi on se armo, jonka hän antaa. Siksi Raamattu sanoo: – Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.
Ole siis rohkea ja nosta pääsi. Herra on sinua lähellä. Hänen armonsa on sinun kanssasi. Sinä saat Jumalan tuen, hän tietää sinun syyttömyytesi. Pyhä Henki puolustaa sinua viisain sanoin, joita et osaisi itse valita. Sinun ei tarvitse pelätä. Sinua ympäröivät Jumalan sotajoukot.
Muista, että näitä koetuksia uskotaan vain niille, jotka ovat uskossaan aikuisia, puhdassydämisiä ja pyhiä. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa.
1.Piet.4.12-13, 1.Piet.2:20, (vrt.Room.14:13), Jaak.4:6, (Mark.13:11), (2.Kun.6:17), 1.Piet.1:7.