Käsittelen joka päivä lukijoideni Uskon kilven rukousaihepalstalle lähettämiä rukousaiheita. Joskus, ja aika useinkin, huokaan syvään, kun luen seuraavan kaltaisen rukouspyynnön (olen muotoillut tämän esimerkkipyynnön itse):
Rukoilkaa terveyteni puolesta, työkavereideni ja avioliittoni puolesta. Rukoilkaa, että mieheni paranee sairaudestaan. Rukoilkaa myös lasteni ja lastenlasteni puolesta.
Tämä on niitä pyyntöjä, jotka puhuvat rivien välistä aika paljon. 1) pyytäjän usko vaikuttaa hataralta, koska hän ei tuo esiin mitään elävään uskoon liittyvää näkökulmaa ja siksi joudun heti miettimään, pitääkö pyytää, että tämä henkilö tulisi ensin uskoon 2) pyynnössä ei kiitetä mistään, vaikka pyytäjällä on työ ja perhe, mies ja lapset, jopa lapsenlapsia 3) asioiden tärkeysjärjestys on täysin sekaisin, kun ajatellaan, että Raamattu kehottaa ”etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki muu annetaan” 4) Jumala vaikuttaa olevan pyytäjälle yksinomaan väline oman maallisen onnensa saavuttamiseen jne.
Näissä tapauksissa koen, että pyynnössä lausutaan rivien välissä enemmän kuin viestissä itsessään. Olen syvästi murheellinen siitä, että ihmisten usko on tällaista. Mutta Jeesus oli hämmästyttävän nöyrä, kun hän maan päällä kohtasi vastaavia tilanteita. Hän pyrki aina vastaamaan ihmisten tarpeisiin ja hän paransi sairaat ensin ja odotti sitten, että ihmiset tulisivat uskoon kiitollisuuden kautta. Näin minunkin on otettava esimerkkiä Kristuksesta ja huomioitava ihmisten pyynnöt sellaisina kuin ne on kirjoitettu, mutta samalla rukous laajenee välittömästi koskemaan ikuisia asioita ja sielun pelastusta, tervettä uskon suhdetta Jumalaan.
Niinpä rohkaisen sinua kääntymään ajallisissa asioissasi Jumalan puoleen. Hän vastaa sinulle ja tarjoaa sinulle ikuisia, taivaallisia totuuksia, uuden elämän valoa, Kristuksen tuntemisen syvempää rikkautta. Selkokielellä sanottuna: hän antaa sinulle, mitä pyydät, ja sen lisäksi hengellisen elämän. Hän on tullut tuomaan meille sen elämän, jota Kristuksen tunteminen merkitsee. Hän haluaa, että kiinnymme häneen sen jälkeen, kun olemme saaneet näitä hänen lahjojaan. Hän haluaa laajentaa meidän näkökulmaamme ja kiinnittää huomiomme taivaallisiin aarteisiin. Suostukaamme siis hänen tahtoonsa ja seuratkaamme häntä uskon tiellä, sydän kiinnittyneenä häneen, sillä:
Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. Joh.6:68.
