Matt Mitchell: The Holy Spirit Assures Us Of Our Relationship with God
24. helmikuuta 2008
Ef 1:13-14, Room. 8:15-17
Pyhä Henki vakuuttaa meidät perintöosuudestamme
Tämä menee seuraavan logiikan mukaan: Jos hän on kerran antanut meille Pyhän Henkensä (Jumala itse asuu hänen kauttaan sinussa!), kuinka hän ei antaisi kaikkea muutakin, minkä on luvannut?
Hän antaa kyllä. Takuuvarmasti. Miltä se sinusta kuulostaa? Oliko sinun tarpeen kuulla se tänään? Sinusta ehkä tuntuu, että Jumalan lupaukset eivät ole vielä täyttyneet elämässäsi? Ehkä tunnet itsesi unohdetuksi, jätetyksi, hylätyksi?
Kun sinä uskoit evankeliumin, sinut merkittiin sinetillä, luvatun Pyhän Hengen sinetillä, joka on sinun perimäsi perinnön vakuutena siihen päivään asti, kun sinut viedään lopulliseen pelastukseen Jumalan kirkkauden ylistykseksi.
Elämme keskellä aikaa ”nyt jo” ja ”ei vielä”. Mutta se, mikä meillä jo on Pyhän Hengen kautta, takaa, että kaikki ”ei vielä” kerran ”tulee olemaan totta”. Pyhä Henki vakuuttaa, että kuulumme Herralle, ja hän vakuuttaa, että saamme kerran perintömme.
Ja meille on varattuna jotakin vieläkin parempaa! Miksi olemme perijöitä? Miksi olemme saamassa perintöosan Jumalalta? Koska olemme Jumalan adoptoimia lapsia.
Pyhä Henki vakuuttaa, että meidät on otettu lapsiksi
Katsotaan uudestaan Roomalaiskirjeen lukua 8, jakeesta 15 alkaen. Tuossa luvussa on paljon asiaa, mutta tänään haluan kohdistaa huomioni ennen kaikkea siihen, että meitä ei ole vain otettu omistukseen ja meille ei ole ainoastaan luvattu perintöä, meille myös vakuutetaan, että olemme otetut Jumalan lapseuteen:
Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet [adoptio]lapseuden hengen, jossa me huudamme [hengessä]: ”Abba! Isä!” [kuulethan tämän?] Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme. Room.8:15-17.
Siinä sanotaan niin paljon! Kun sinä ja minä otimme vastaan evankeliumin, me saimme Hengen. Eikä hän ole pelon ja orjuuden henki. Hän on lapseuden henki ja todistaa, että meidät on adoptoitu. Sellaisena henkenä hän tekee tätä työtä: hän todistaa meidän hengellemme, että olemme Jumalan lapsia.
Jumalan henki puhuu meidän inhimilliselle hengellemme ja kertoo, että kuulumme Jumalalle.
”Sinä olet Jumalan oma poika”. ”Sinä olet Jumalan tytär”. ”Jeesus on sinun vanhempi veljesi”. ”Sinut on adoptoitu Jumalan perheeseen”.
Meitä kristittyjä varten on olemassa paljon erilaista vakuutusta. Raamattu sisältää useita rivejä opettaakseen meille, että olemme yhteydessä elävään Jumalaan. Sanan lisäksi meillä on perustavaa laatua oleva sisäinen Hengen todistus siitä, että olemme Jumalan lapsia. Pyhä Henki todistaa meille sen.
Lukemamme jae 17 johdattelee meitä jälleen perintöosan ymmärtämiseen: olemme Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä ja kun hänen kanssaan yhdessä kärsimme, jonain päivänä myös saamme kirkastua.
Haluan lopettaa ajatukseen siitä, miten kaikki tämä vaikuttaa meihin jakeen 15 mukaan:
Henki vakuuttaa meidät lapseudesta. Se tarkoittaa, että voimme kutsua Jumalaa sanoilla ”Abba! Isä!” Hänen Henkensä kautta siis voimme kutsua häntä: ”Abba – [Isukki/Iskä] Isä”. Pyhä Henki siis kertoo sydämellemme, että meillä on isä/lapsi-suhde Jumalan kanssa. Se on ihmeellistä!
Kuinka sinä puhuttelet Jumalaa, kun rukoilet? Tiedäthän, että meidät on kutsuttu elämään rukoussuhteessa Jumalaan voidaksemme puhua Jumalalle? Eikä vain Universumin kuninkaalle? Eikä vain Kaikkeuden Luojalle? Vaan Isälle, Abba-isälle. Koska sinulla on Jumalan henki sisimmässäsi, voit kutsua Jumalaa Isäksi. Tuskin on olemassa suurempaa etuoikeutta.
Mistä tiedämme tämän? Yksi tapa tietää se on kuunnella, kuinka Henki puhuu meille suoraan sisimmässämme. Pyhä Henki vakuuttaa meille, että meidät on adoptoitu. Oliko sinun tarpeen kuulla se tänään? Luulen, että aika useiden meistä oli tarpeen kuulla se.
Voihan olla, että sinulla menee aika huonosti tällä hetkellä – kuka tietää. Mutta tiedän itsestäni, että minun täytyy saada kuulla säännöllisesti, että elän Jumalan lapseudessa. Tämä siksi, että tunteeni menevät ylös ja alas ja keinuvat kuin keinutuoli.
Meillä oltiin kotona kolme kuukautta sairaina. Kun olet sairaana, et tunne olevasi Jumalan rakastama ja onnellinen ja saavasi kaikkea hyvää Jumalalta. Mutta voin kaiken keskellä huutaa: ”Isä, Isä, minusta tuntuu kauhealta! Auta meitä paranemaan näistä taudeista! Isä, rakastan sinua!”
Miksi sitten voin sanoa ”Isä”? Koska hänen Henkensä todistaa minulle, että olen hänen lapsensa. Tämän vakuutuksen voit saada vain, jos olet uskonut evankeliumin. Kuten Efesolaiskirje sanoo:
Kristukseen tekin nyt uskotte kuultuanne totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin. Ef.1:13.
Siinä on se ilosanoma, että Jeesus maksoi kuolemallaan meidän syntimme ja että hänen hautaamisensa ja ylösnousemuksensa kautta me saamme uuden elämän. Sinun on parasta kääntyä pois siitä, mihin olet uskonut, ja alkaa uskoa tähän.
Häneen uskoessanne te myös olette saaneet luvatun Pyhän Hengen sinetiksenne. Ef.1:13.
Oletko uskonut evankeliumin sanoman? Oletko pannut uskosi ja luottamuksesi Jeesukseen Kristukseen, että hän on sinun kuninkaasi ja pelastajasi?
Jos olet ja uskot Jeesukseen Kristukseen, Pyhä Henki vakuuttaa sinulle, että olet Herran oma. Sinä kuulut Kristukselle! Pyhä Henki myös vakuuttaa sinulle, että sinulle kuuluu perintöosa. Se on takuuvarma asia. Kaikki mitä hän on luvannut tulee sinulle, sillä käteisraha on jo maksettu.
Pyhä Henki vakuuttaa sinulle, että sinut on otettu lapseksi. Olet Jumalan lapsi. Usko se. Tiedä se! Ole varma siitä. Iloitse! Rentoudu! Tottele!
Odota omaa perintöäsi. Ja huuda Jumalan puoleen, sillä hän on sinulle Abba, Isä. Saat olla varma siitä, että olet Jumalan lapsi. Pyhä Henki vakuuttaa sen sinulle.
Matt Mitchell
Copyright © 2014 Matt Mitchell. Artikkeli on suomennettu ja julkaistu luvalla pastori Mitchell’in blogista Hot Orthodoxy.