Ed Waken: Consumerism is Ancient
NGC 346 -sumusta on löydetty syntymässä olevia tähtiä, joiden massa on vasta noin puolet auringosta eikä niiden vetyfuusio ole vielä alkanut. Kuva: ESA Hubble.
Helmikuu 27, 2007
Olen ajatellut nykypäivän kuluttamiseen suuntautumista ja toisaalta Jeesuksen sanoja ”Seuraa minua”. Ne eivät näytä olevan verrannollisia. Vuonna 2006 amerikkalaisten vapaa-ajan lempiharrastus oli shoppailu. Tämä nostaa kuluttamiseen suuntautumisen kulutushysterian tasolle. Kun puhun kulutushysteriasta, en tuomitse kuluttamista. Meidät on luotu kuluttamaan. Meitä käskettiin hallitsemaan maanpiiriä. Jeesus nautti hyvästä ruosta ja viinistä, kun hän vaelsi maan päällä. Kuluttaminen sinänsä ei ole ongelma. Ongelmaksi sen tekee, jos alamme elää kuluttaaksemme.
Kulutusyhteiskunta on kuluttajan tarpeiden nostamista etusijalle. Mietipä sitä hetken siltä kannalta, miten kuluttaminen liittyy seurakunnan elämään. Monet seurakunnat ottavat selville, mitä heidän palveluittensa kuluttajat haluavat ja sitten he tarjoavat sitä heille. Kun katselin oman seurakuntani (Valley Life Church) nettisivuja, huomasin, että meidätkin on huijattu mukaan tähän kulutusyhteiskuntaan. Toteamme olevamme aito uskonyhteisö, jossa voit tuntea olevasi turvassa. Sehän kuulostaa hyvältä, mutta sen tarkoitus on vetää puoleensa ihmisiä, jotka kaipaavat tämän kaltaista tuotetta… Tai ehkä siinä vaan todetaan, keitä olemme, mutta se kuulostaa vain niin kulutusyhteiskunnan mukaiselta.
Jos haluamme täyttää ”kuluttajien tarpeita”, eikö meidän tulisi tunnistaa, keitä tarkoitamme kuluttajilla? Niin, minun mielestäni kuluttajia ovat Isä, Poika ja Pyhä Henki. Aina kun seurakunta kokoontuu yhteen, tapahtuu se sitten kellotapulin tai savupiipun alla, me kokoonnumme pääasiassa palvelemaan Herraa Jeesusta ja rakentamaan Kristuksen ruumista käyttäen niitä lahjoja, joilla Jumala on meitä armoittanut. Joskus olen pitkästynyt ja joskus innostunut, mutta tiedän, että Jeesus on aina keskellämme. Haluan, että hänkin on mielissään minun läsnäolostani – vaikka olisinkin pitkästynyt.
Luin tänä aamuna Hesekielin kirjasta nämä sanat: teen teille tiettäväksi, että minä olen Herra. Te ette seuranneet minun säädöksiäni, te ette noudattaneet tahtoani, vaan elitte niin kuin naapurikansanne elävät. Hes.11:12. Näytti siis siltä, että Jerusalem oli langennut seuraamaan ympärillään olevien kansojen elämäntapaa sen sijasta, että se olisi seurannut elävän Jumalan säädöksiä. Ensimmäinen lause tässä jakeessa ilmaisee, että Jumala haluaa kansansa tuntevan hänet Herrana eikä katsovan, mitä maailma ajattelee tai ihmiset ympärillä ajattelevat tai tekevät. Jo tuhansia vuosia sitten ihmiset lankesivat siihen ansaan, että ottivat vastaan kaiken, mitä maailma tarjoaa, jotta voisivat tuntea olonsa paremmaksi, tulisivat helpommin hyväksytyiksi tai voisivat päästä elämässä eteenpäin. Kaiken tämän he tekivät sen kustannuksella, että olisivat seuranneet Herraa ja totelleet Jumalan säädöksiä.
Aivan liian monet valitsevat tänä päivänä seurakunnankin sen mukaan, mitä he haluavat ja mikä heitä miellyttää, eikä sen mukaan, missä Jumala haluaisi heidän olevan mukana. Aivan liian monet ottavat uskonkin siltä kannalta, että se on jotakin kuluttamista, sen sijasta, että se tulisi elää todeksi kaikissa olosuhteissa. Aivan liian monet seurakunnan työntekijöistä ovat innokkaita tarjoamaan sellaista, mitä ihmiset haluavat, jotta he tulisivat seurakuntaan yhä uudestaan. Sen sijasta meidän tulee opettaa heidät tottelemaan Jeesuksen sanoja ja hänen käskyään ”seuraa minua”. Niiltä, jotka häntä seuraavat, odotetaan Jumalan sanan noudattamista ja hänen opetuslapsekseen tulemista. Se näyttää aivan erilaiselta kuin se, mihin olemme nyt tuudittautuneet.
Ed Waken
Copyright © Edward Waken 2013. Julkaistu luvalla. Alkuperäisen artikkelin lähteenä käytetty verkkosivustoa: Thoughts Out There by Ed
