{"id":941,"date":"2013-06-30T00:01:14","date_gmt":"2013-06-29T21:01:14","guid":{"rendered":"http:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/?p=941"},"modified":"2013-05-29T16:15:52","modified_gmt":"2013-05-29T13:15:52","slug":"poliittisesta-kristillisyydesta-eteenpain-osa1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/?p=941","title":{"rendered":"Poliittisesta kristillisyydest\u00e4 eteenp\u00e4in, osa1"},"content":{"rendered":"

\"PDFicon20\"<\/a>Wolfgang Simson: Beyond political Christianity<\/b><\/p>\n

\"T\u00e4t\u00e4<\/a>

T\u00e4t\u00e4 galaksia pidettiin aluksi nuorukaisena, kunnes siit\u00e4 l\u00f6ydettiin vanhoja t\u00e4hti\u00e4. Ympyr\u00f6idyt kohteet ovat kefeidej\u00e4, valovoimaltaan vaihtuvia t\u00e4hti\u00e4. Kuva: ESA Hubble.<\/a><\/p><\/div>\n

The Starfish Manifesto: ote sivuilta 451-453<\/p>\n

Kuvailtuani kristillisen politiikan tekemisen sen j\u00e4rkev\u00e4ss\u00e4 muodossa, haluaisin selitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 en <\/b>tarkoita t\u00e4ll\u00e4 termill\u00e4. \u201dPolitiikka\u201d, kirjoittaa britti Andrew Heywoods kirjassaan Politics<\/i>, ”on niin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4, koska siin\u00e4 ollaan tekemisiss\u00e4 ihmisten kanssa, joilla on erilaisia mielipiteit\u00e4. Heill\u00e4 on erilaisia mielipiteit\u00e4 siit\u00e4, kuinka meid\u00e4n tulisi el\u00e4\u00e4, kuka saa mit\u00e4kin, kuinka raha ja valta ja kaikki muutkin resurssit jaettaisiin, tekeek\u00f6 yhteiskunta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja millaisia, pit\u00e4isik\u00f6 yhteiskunnan perustua yhteisty\u00f6lle vai konflikteille, kenell\u00e4 olisi puhevalta ja kuinka paljon vaikutusvaltaa kullakin voisi olla. Ihmiset v\u00e4ittelev\u00e4t ja riitelev\u00e4t jopa siit\u00e4, kuinka tuollaiset kysymykset ratkaistaisiin, ja mik\u00e4 olisi paras ja asiallisin menetelm\u00e4 olla eri mielt\u00e4 ja kiistell\u00e4 asioista. Niinp\u00e4 erimielisyys ja riitasointuisuus pysyy aina politiikan syd\u00e4mess\u00e4\u201d.<\/p>\n

Politiikka on sit\u00e4 toimintaa, jonka kautta ihmiset kuvaavat, yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t ja muuttavat niit\u00e4 yhteiskunnassa vallitsevia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joiden mukaan he haluavat el\u00e4\u00e4. Ja koska politiikassa on alusta asti sovittu, ett\u00e4 ollaan eri mielt\u00e4 eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n politiikan \u201draamattua\u201d ole olemassa, p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n lopulta etiikan, k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja arkkitehtuurin puitteissa ohjenuoraan ja luotilankaan, joka s\u00e4\u00e4telee t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4rjestyst\u00e4: kompromissiin<\/i>. Useimmissa maissa poliittinen prosessi on johtanut kompromissien tehtailuun, jonka takia politiikkaa joskus kutsutaan konfliktien ratkaisemisen taiteeksi. Kompromissi on piste jossakin kahden vastakkaisen navan v\u00e4liss\u00e4, se kuvaa keskell\u00e4 olevaa aluetta \u00e4\u00e4rip\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4, ja on olosuhteiden pakosta jonkinlainen yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4, jonka tarkoitus on pelastaa jokaisen kasvot. T\u00e4ll\u00e4 tavoin kompromissista, erilaisten mielipiteiden v\u00e4lisest\u00e4 linnarauhasta, tulee perustavaa laatua oleva periaate koko yhteiskuntaan.<\/p>\n

Kompromissi ei ole kiinnostunut totuudesta, se on luopunut totuuden tavoittelusta, jotta l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen tie eteenp\u00e4in. Viimeisin kompromissi, johon olemme taipuneet, ei ole juuri muuta kuin se kompromissien summa, jonka olemme perineet historiasta. Miksi voidaan kutsua yhteiskuntaa, joka on suostunut sellaiseen hallinnolliseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n? Demokratiaksi. Demokratiassa ihmisill\u00e4 on yksil\u00f6nvapaus, joten pohjimmiltaan heit\u00e4 ei voi hallita. Emme oikeastaan voi hallita (govern) yhteiskuntaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kompromisseja, mutta asioita voidaan silti hoitaa (administrate). Sill\u00e4 tavoin byrokratia \u2013 virastojen ylivalta – astuu vallan kahvaan ja pysyy vallassa niin kauan kuin poliittinen systeemi ei muutu. Yh\u00e4 useammat ihmiset ovat tajunneet t\u00e4m\u00e4n, sek\u00e4 politiikassa ett\u00e4 liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja siksi me n\u00e4emme lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin hierarkisia pyramidihallintoja, \u201dhyv\u00e4nsuopia diktatuureja\u201d, ei vain yritysmaailmassa, vaan my\u00f6s politiikan kent\u00e4ll\u00e4, kuten Fidel Castro, Hugo Chavez ym. Kaikkihan olemme kuulleet siit\u00e4 terrorista, mit\u00e4 ovat harjoittaneet v\u00e4hemm\u00e4n hyv\u00e4nsuovat diktaattorit, kuten Adolf Hitler, Saddam Hussein, Kim Yong Il, Pol Pot, Idi Amin, Gaddafi, Mao Zedong ja monet muut.<\/p>\n

Usein k\u00e4y, ett\u00e4 ihmiset turhautuvat kylm\u00e4\u00e4n byrokratiaan aina vaan enemm\u00e4n ja monissa maissa on tehty yrityksi\u00e4 murtaa aivan uskomaton korruptio ja huudettu kehiin vahvaa hyv\u00e4\u00e4 miest\u00e4, jotakuta positiivista henkil\u00f6\u00e4, ottamaan vallan haltuunsa, siivoamaan kaikki likapyykki, joka leimaa maita, joita ei en\u00e4\u00e4 voi hallita. Toisin sanoen: demokratian pime\u00e4 puoli saa yh\u00e4 useammat huutamaan avuksi messiasta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi saamme todistaa viel\u00e4 monien jumalkuninkaiden paluuta valtaan, ja sanokaa minun sanoneen, tuskin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Afrikassa tai Aasiassa. Jos ei oteta huomioon roomalaiskatolista kirkkoa ja sen paaviutta, \u201dapostolista istuinta\u201d, jonka maailma ja media ovat suuressa m\u00e4\u00e4rin hyv\u00e4ksyneet, n\u00e4iss\u00e4 oloissa, kun meill\u00e4 ei ole apostolis-profeetallista j\u00e4rjestyst\u00e4 kristinuskon piiriss\u00e4, jota leimaa demokratia ja anarkia, ovat j\u00e4rjestyst\u00e4 pit\u00e4neet alituisesti vaihtuva ”uskonnollisten sotaherrojen\u201d ylivalta, heimoklaanit ja kastilaitokset. Kun protestanttien keskuudesta puuttuu tunnustettu apostolinen elin, on tullut s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi laitostunut kompromissien tehtailu, \u201dkristillinen politiikka\u201d. S\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 on, ett\u00e4 kukaan ei hallitse \u2013 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole rohkeutta hallita. Lopputulos? Kaikki ovat sopineet kesken\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ovat eri mielt\u00e4, ja kun kaikki kunnioitamme \u201dtoinen toistemme erilaisuutta\u201d ja uskomme jopa, ett\u00e4 on Jumalan antama etuoikeus olla erilainen, meist\u00e4 on tullut sekapuista risukkoa, markkinapaikka jollainen oli Raamatun Efesoksessa, jossa vallitsi t\u00e4ysi sekasorto. Toiset huusivat sit\u00e4, toiset t\u00e4t\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 useimmat edes tienneet, miksi oli kokoonnuttu (Ef.19:32).<\/i><\/p>\n

Olet varmasti kuullut sanottavan \u201dyhdess\u00e4 selvi\u00e4mme, jakautuneina sorrumme\u201d. Kristityt ovat pitk\u00e4\u00e4n kokeilleet kolmatta vaihtoehtoa: jakautuneina selvi\u00e4mme<\/b><\/i>, kuten kirjoitti englantilainen Gerald Goates t\u00e4st\u00e4 h\u00e4mment\u00e4v\u00e4st\u00e4 tilanteesta kirjassaan Why so many Denominations<\/i> (Miksi niin monia kirkkokuntia). T\u00e4m\u00e4n vuoksi niin monissa keskuksissa kaupungin asukkaiden tavoittamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t liikkeet ovat olleet ep\u00e4apostolisia ja ep\u00e4raamatullisia seurakuntaliikkeit\u00e4, jotka julistavat, ett\u00e4 kullakin seurakunnalla on oikeus olla olemassa erill\u00e4\u00e4n muista (teknisesti siis on kyseess\u00e4 idioottimainen tapa hallinnoida seurakuntia, koska se kunnioittaa yksil\u00f6llisyytt\u00e4 enemm\u00e4n kuin yhteist\u00e4 jumalallista hallintoa). Sellaisia hankkeita on silti aloitettu viime vuosina suuren innostuksen vallassa. Mutta mit\u00e4 tapahtuukaan: muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 ne hiipuvat pois, joko pettynein\u00e4 omaan tehottomuutensa saada aikaan mit\u00e4\u00e4n muutosta, sill\u00e4 kaikki vain raatavat \u201doman ylellisen talonsa\u201d hyv\u00e4ksi (Hagg.1), tai sitten ne on kaapannut joku suurisuu, yleens\u00e4 joku sen alueen megaseurakunnan pastori, joka on p\u00e4\u00e4tellyt seurakuntansa k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteella olevansa jotensakin t\u00e4rke\u00e4 henkil\u00f6 tai jopa apostoli. Vain hyvin harvoilla seuduilla maailmassa voidaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 ja laajemmin tunnistaa hurskaiden apostolisten henkil\u00f6iden tai profeetallisten \u201dkaupungin hengellisten is\u00e4hahmojen\u201d olemassaolo, mutta tilanne voi nopeasti muuttua tulevina vuosina.<\/p>\n

Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kaikki merkitsee sen apostolisen uudistuksen kannalta, jonka keskell\u00e4 olemme? Me todistamme ekklesian tervehenkisten, jumalallisten hallinnollisten elinten uudelleen her\u00e4\u00e4mist\u00e4, Jumalan valtakunnan unohdettujen perustusten uudelleen kunnostamista. Elint\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana t\u00e4t\u00e4 tapahtumasarjaa apostolit ja profeetat palaavat n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n rooliinsa, siihen ensisijaiseen ja toissijaiseen virkaansa, jonka Jumala on heille s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt seurakunnassa (1.Kor.12:28). Pitk\u00e4n aikaa kansoilla on ollut \u201dkuninkaita, jotka ovat olleet hallitsijoita, mutta eiv\u00e4t ole k\u00e4ytt\u00e4neet valtaa\u201d, kuten on ollut tilanne Espanjassa, Belgiassa tai Alankomaissa. Samalla tavoin kristinuskon piiriss\u00e4 on aina ollut apostoleja ja profeettoja, mutta heit\u00e4 ei ole kunnioitettu eik\u00e4 heille ole annettu tilaa suorittaa virkateht\u00e4vi\u00e4\u00e4n. Kuten totesin aiemmin, Raamattu tuntee nelj\u00e4 poliittista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4: teokratia, hyv\u00e4 kuningas, paha kuningas ja demokratia (joka \u00e4\u00e4ritapauksessa ruokkii anarkiaa). Niinp\u00e4 pyh\u00e4n j\u00e4rjestyksen palauttaminen kristinuskon piiriin merkitsee, ett\u00e4 meid\u00e4n on kaikkien luovuttava Karitsan edess\u00e4 omista pikku kruunuistamme (jotka edustavat meid\u00e4n omia pieni\u00e4 valtakuntiamme, papinteht\u00e4vi\u00e4mme, j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4mme ja valta-asemiamme) ja annettava Jumalan hallita. (jatkuu)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Wolfgang Simson: Beyond political Christianity The Starfish Manifesto: ote sivuilta 451-453 Kuvailtuani kristillisen politiikan tekemisen sen j\u00e4rkev\u00e4ss\u00e4 muodossa, haluaisin selitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 en tarkoita t\u00e4ll\u00e4 termill\u00e4. \u201dPolitiikka\u201d, kirjoittaa britti Andrew Heywoods kirjassaan Politics, ”on niin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4, koska siin\u00e4 ollaan tekemisiss\u00e4 ihmisten kanssa, joilla on erilaisia mielipiteit\u00e4. Heill\u00e4 on erilaisia mielipiteit\u00e4 siit\u00e4, kuinka meid\u00e4n tulisi el\u00e4\u00e4, kuka … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"amp_status":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[13,11],"tags":[],"class_list":["post-941","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-the-starfish-manifesto","category-wolfgang","nodate","item-wrap"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paXjEf-fb","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/941","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=941"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/941\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1031,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/941\/revisions\/1031"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=941"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=941"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=941"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}