{"id":6607,"date":"2022-05-15T00:01:00","date_gmt":"2022-05-14T21:01:00","guid":{"rendered":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/?p=6607"},"modified":"2022-05-02T11:26:00","modified_gmt":"2022-05-02T08:26:00","slug":"sovituksen-todellisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/?p=6607","title":{"rendered":"Sovituksen todellisuus"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a>
Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen v\u00e4lityksell\u00e4 on tehnyt meid\u00e4n kanssamme sovinnon ja uskonut meille t\u00e4m\u00e4n sovituksen viran.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

H\u00e4net Jumala on asettanut sovitusuhriksi, h\u00e4nen verens\u00e4 tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. N\u00e4in Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitk\u00e4mielisyydess\u00e4\u00e4n h\u00e4n j\u00e4tti menneen ajan synnit rankaisematta, mutta nyt meid\u00e4n aikanamme h\u00e4n osoittaa vanhurskautensa: h\u00e4n on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Katselin nopealla seulonnalla Raamatun sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Menetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytin yksinkertaista sanahakua (huomioiden suomen kielen taivutusmuodot). Sana ”lunastus” esiintyy noin kahdessatoista prosentissa Raamatun kirjoista. Vastaava esiintyvyys on sanalle ”sovitus” noin kaksikymment\u00e4 prosenttia ja sanalle ”pelastus” noin kuusikymmment\u00e4kuusi prosenttia. Karkeasti voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Raamattu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muutakin asiaa kuin n\u00e4it\u00e4 evankelistan sanavarastoon kuuluvia k\u00e4sitteit\u00e4. On luonnollista, ett\u00e4 evankelinen usko korostaa Kristuksen pelastusty\u00f6n merkityst\u00e4. Samaan hengenvetoon voisi sanoa, ett\u00e4 uskoville annetun opetuksen tulisi olla monipuolisempaa. Jos v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, kuten olen kuullut omin korvin, ett\u00e4 mik\u00e4li sananjulistaja ei ota esille sovituksen sanomaa, h\u00e4n on kelvoton julistaja – silloin vedet\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n mutkat suoriksi. En haluaisi ainakaan itse kaventaa Raamatun sanomaa liian kapeaksi enk\u00e4 ainakaan ruoskia ihmisi\u00e4 parannukseen vain siksi, ett\u00e4 sovitus on niin keskeist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sovitus, jonka Jeesus sai aikaan, antaa meille mahdollisuuden saada syntimme anteeksi. T\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n ei pid\u00e4 liiaksi kaventaa, koska synti\u00e4kin on niin monenlaista. On yleist\u00e4 ja omakohtaista, on vakavaa ja v\u00e4hemm\u00e4n vakavaa, on tahallista ja tahatonta. On tuskin olemassa tekoa, jota ei saisi anteeksi, mutta jotkin teot hipovat rajaa. Tuskin on viisasta alkaa kolkutella rajoja. Ent\u00e4 anteeksiantaminen? Ehdoitta vai parannuksen ehdolla?<\/p>\n\n\n\n

Yleisesti ajatellaan, ett\u00e4 pit\u00e4isi voida aina antaa anteeksi kaikki ne v\u00e4\u00e4ryydet ja loukkaukset, joita joudumme kest\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mutta pit\u00e4isik\u00f6 voida antaa anteeksi ilman anteeksipyynt\u00f6\u00e4? Ilman parannusta?<\/p>\n\n\n\n

Jokainen voi kohdaltaan mietti\u00e4 t\u00e4t\u00e4, mutta itse olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 sovitus ei automaattisesti astu voimaan, vaan ihminen joko ottaa anteeksiannon vastaan tai ei ota. Yleisell\u00e4 tasolla sovituksen todellisuudessa el\u00e4mist\u00e4 sanotaan uskoksi. Sen Paavali ilmaisi selke\u00e4sti t\u00e4m\u00e4n tutkistelun johtoajatuksessa: h\u00e4nen verens\u00e4 tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Emmeh\u00e4n halua, ett\u00e4 Jeesuksen kalliilla verell\u00e4 ostettu sovitus j\u00e4\u00e4 meid\u00e4n kohdallamme turhaksi? Emme tietenk\u00e4\u00e4n halua hukata n\u00e4in arvokasta lahjaa, vaan tartumme siihen kaksin k\u00e4sin. Sit\u00e4 samaa asennetta rukoilemme sille ihmiselle, joka on loukannut meit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuinka sitten me voisimme v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 rangaistuksen, jos emme pid\u00e4 arvossa sit\u00e4 suurta pelastusta, jota itse Herra ensimm\u00e4isen\u00e4 julisti? <\/em><\/p>\n\n\n\n

Vaikka evankelistan maailma on v\u00e4h\u00e4n kapea, jokaisella evankelistalla on Jumalan antama kutsumus julistaa sovitusta Jeesuksen veress\u00e4 ja vet\u00e4\u00e4 syntisi\u00e4 pelastukseen. Voimme kunnioittaa sit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja keskitty\u00e4 sitten omaan kutsumukseemme, mik\u00e4 se onkin. Kutsumuksemme voi olla hyvinkin erilainen kuin evankelistalla, mutta jos kutsumme on aito, emme murenna Kristuksen seurakunnan evankelista pohjaa. Seurakunta on uudestisyntyneiden yhteis\u00f6, joka lep\u00e4\u00e4 Kristus-kalliolla. Seurakunta on kaikessa moninaisuudessaan sovituksen tulosta, verell\u00e4 lunastettuja ihmisi\u00e4, jotka ovat pelastuneet Kristuksen ristin ty\u00f6n ansiosta.<\/p>\n\n\n\n

Vy\u00f6tt\u00e4ytyk\u00e4\u00e4 siis, olkaa raittiit. Pit\u00e4k\u00e4\u00e4 ajatuksenne kirkkaina ja pankaa t\u00e4ysi toivonne siihen armoon, joka teille annetaan Jeesuksen Kristuksen ilmestyess\u00e4.\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

2.Kor.5:18,<\/em> Room.3:25-26<\/em>, Hepr.2:3<\/em>, 1.Piet.1:13.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

H\u00e4net Jumala on asettanut sovitusuhriksi, h\u00e4nen verens\u00e4 tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. N\u00e4in Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitk\u00e4mielisyydess\u00e4\u00e4n h\u00e4n j\u00e4tti menneen ajan synnit rankaisematta, mutta nyt meid\u00e4n aikanamme h\u00e4n osoittaa vanhurskautensa: h\u00e4n on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen. Katselin nopealla seulonnalla Raamatun sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Menetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytin yksinkertaista sanahakua (huomioiden suomen kielen taivutusmuodot). Sana … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"amp_status":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[3,10],"tags":[],"class_list":["post-6607","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-rohkaisu","category-simo","nodate","item-wrap"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paXjEf-1Iz","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6607","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6607"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6607\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6609,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6607\/revisions\/6609"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6607"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6607"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6607"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}