{"id":5742,"date":"2020-12-29T00:01:53","date_gmt":"2020-12-28T22:01:53","guid":{"rendered":"http:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/?p=5742"},"modified":"2020-08-29T13:42:44","modified_gmt":"2020-08-29T10:42:44","slug":"suukapula-lyttaajalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/?p=5742","title":{"rendered":"Suukapula Lytt\u00e4\u00e4j\u00e4lle"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Jotka itkien menev\u00e4t kylv\u00e4m\u00e4\u00e4n vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet syliss\u00e4\u00e4n.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mietin Raamatun henkil\u00f6\u00e4 nimelt\u00e4 Ruut. H\u00e4n oli k\u00f6yhist\u00e4 oloista, viel\u00e4p\u00e4 pakanakansan riveist\u00e4, ja j\u00e4i nuorena leskeksi. H\u00e4n tuli sitten anoppinsa Noomin kanssa Israeliin. H\u00e4n p\u00e4\u00e4si ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n maahan pudonneita t\u00e4hki\u00e4 rikkaan Boasin pellolle, vaikka oli Moabista tullut muukalainen. H\u00e4n oli siis kerj\u00e4l\u00e4inen, jonka sallittiin koota t\u00e4hteit\u00e4. V\u00e4h\u00e4n kuin roskisdyykkari, jonka annetaan kaivella roskiksista sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 s\u00e4\u00e4lit\u00e4\u00e4n, kun ei h\u00e4nell\u00e4 ole muuta elantoa.<\/p>\n\n\n\n

Jos Lytt\u00e4\u00e4j\u00e4 olisi ollut paikalla, h\u00e4n olisi saattanut hyvinkin sanoa Ruutille, ett\u00e4 et saa ker\u00e4t\u00e4 t\u00e4hki\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ne kuuluvat israelilaisille, eiv\u00e4t muukalaisille. Jos kerran olet tullut Moabista ja olet vierasmaalainen, ei sinulla ole asiaa t\u00e4nne.<\/p>\n\n\n\n

Ruut sai kuitenkin luvan ker\u00e4t\u00e4 maahan pudonneita t\u00e4hki\u00e4 varsin arvovaltaiselta taholta, itselt\u00e4\u00e4n tilanomistajalta. Tilanomistaja Boas oli Rahabin poika. Rahab oli majatalon omistajan vaimo, jolla oli porton eli seksity\u00f6l\u00e4isen maine. H\u00e4nenkin sukunsa oli vierasmaalainen Israelissa. H\u00e4n oli saanut j\u00e4\u00e4d\u00e4 asumaan israelilaisten keskelle, sill\u00e4 h\u00e4n oli tehnyt korvaamattomia palveluksia Joosuan armeijalle israelilaisten tunkeutuessa maahan. Jos Lytt\u00e4\u00e4j\u00e4 olisi saanut asiat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, h\u00e4n olisi heti karkottanut Rahabin perheen maasta pois.<\/p>\n\n\n\n

Kuinka ollakaan – asiat saivat omituisen k\u00e4\u00e4nteen: Ruut ja Boas alkoivat seurustella! Lytt\u00e4\u00e4j\u00e4 oli raivoissaan, mutta hieroi k\u00e4si\u00e4\u00e4n seuraavaa siirtoaan varten. Laki kielsi moabilaista p\u00e4\u00e4sem\u00e4st\u00e4 seurakuntaan, joten Boas ei voisi menn\u00e4 naimisiin Ruutin kanssa! Nyt Lytt\u00e4\u00e4j\u00e4 oli vahvoilla – laki olisi h\u00e4nen puolellaan.<\/p>\n\n\n\n

Mutta Boas oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4inen mies eik\u00e4 s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4nyt Lytt\u00e4\u00e4j\u00e4n juonista. Ruut ja Boas meniv\u00e4t kaikesta huolimatta naimisiin. Rakkaus oli lakia v\u00e4kev\u00e4mpi. Ruut, joka oli kerj\u00e4nnyt Boasin pellolla, periaatteessa omisti nyt sen pellon!<\/p>\n\n\n\n

Ruut oli onnellinen ja tyytyv\u00e4inen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, kun lapsikin oli syntynyt. H\u00e4n oli nyt onnellinen \u00e4iti pojalle, jonka nimeksi tuli Obed. H\u00e4nell\u00e4 oli pojan lis\u00e4ksi hyv\u00e4 mies ja kaksi ihanaa anoppia! Ruut oli saavuttanut kaiken, mit\u00e4 osasi unelmoida. H\u00e4n ei tiennyt, ett\u00e4 Jumalan suunnitelma oli viel\u00e4 kesken.<\/p>\n\n\n\n

Oletko sin\u00e4 saanut maistaa Jumalan hyvyytt\u00e4 ja tullut tyytyv\u00e4iseksi? Hyv\u00e4 niin – tyytyv\u00e4isyys on suuri voitto. Mutta joskus se laakereilla lep\u00e4\u00e4minen voi olla Lytt\u00e4\u00e4j\u00e4n ty\u00f6t\u00e4. H\u00e4n kuiskuttelee aina, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n se sitten j\u00e4i, mit\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 ei tapahdu, ett\u00e4 sinusta ei sittenk\u00e4\u00e4n tullut mit\u00e4\u00e4n kummempaa, tavallinen tallaaja vain. Kohta jo hauta aukeaa.<\/p>\n\n\n\n

Kunpa osaisimme katsoa tulevaisuuteen aina uskon silmin. Kunpa meill\u00e4 olisi ne tuntosarvet, jotka n\u00e4kev\u00e4t n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n. Kunpa meill\u00e4 olisi aina viisauden ja ilmestyksen henki, ettemme olisi kuin sokeat kissanpennut. Kunpa meid\u00e4n sis\u00e4inen Lytt\u00e4\u00e4j\u00e4mme osaisi kerrankin pysy\u00e4 vaiti! Suukapula sille, jos ei muu auta!<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4kik\u00f6 Ruut, ett\u00e4 Obed saisi kerran lapsenlapsen nimelt\u00e4 Daavid? Ja ett\u00e4 Daavid saisi kerran j\u00e4lkel\u00e4isen nimelt\u00e4 Jeesus? Ei varmaankaan. Joskus vain Lytt\u00e4\u00e4j\u00e4 n\u00e4kee t\u00e4llaisia asioita ja kuiskii omaa propagandaansa, jota my\u00f6s ep\u00e4uskoksi sanotaan. Tai pessimismiksi.<\/p>\n\n\n\n

Ei anneta ep\u00e4uskolle periksi, vaan unelmoidaan ja uskotaan ihmeisiin. Ei siksi, ett\u00e4 omistaisimme suuren uskon, vaan siksi, ett\u00e4 meill\u00e4 on niin suuri Kuningas!<\/p>\n\n\n\n

Kuka on kirkkauden kuningas? H\u00e4n on Herra, v\u00e4kev\u00e4 ja voimallinen. H\u00e4n on Herra, voiton sankari. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Ps.126:6, (Neh.13:1), (1.Tim.6:6), (Hepr.11:27), (Ef.1:17), Ps.24:8.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mietin Raamatun henkil\u00f6\u00e4 nimelt\u00e4 Ruut. H\u00e4n oli k\u00f6yhist\u00e4 oloista, viel\u00e4p\u00e4 pakanakansan riveist\u00e4, ja j\u00e4i nuorena leskeksi. H\u00e4n tuli sitten anoppinsa Noomin kanssa Israeliin. H\u00e4n p\u00e4\u00e4si ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n maahan pudonneita t\u00e4hki\u00e4 rikkaan Boasin pellolle, vaikka oli Moabista tullut muukalainen. H\u00e4n oli siis kerj\u00e4l\u00e4inen, jonka sallittiin koota t\u00e4hteit\u00e4. V\u00e4h\u00e4n kuin roskisdyykkari, jonka annetaan kaivella roskiksista sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 s\u00e4\u00e4lit\u00e4\u00e4n, … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"amp_status":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[3,10],"tags":[],"class_list":["post-5742","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-rohkaisu","category-simo","nodate","item-wrap"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paXjEf-1uC","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5742","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5742"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5742\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5744,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5742\/revisions\/5744"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5742"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5742"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5742"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}