{"id":3286,"date":"2014-08-31T00:01:35","date_gmt":"2014-08-30T21:01:35","guid":{"rendered":"http:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/?p=3286"},"modified":"2014-06-24T16:45:53","modified_gmt":"2014-06-24T13:45:53","slug":"seuraa-minua-tiukasti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/?p=3286","title":{"rendered":"Seuraa minua tiukasti"},"content":{"rendered":"<p><strong>Victoria Boyson: \u201dFollow Hard After Me!\u201d \u2013 A Vision. Voidaan suomentaa: \u201dSeuraa tiukasti per\u00e4ss\u00e4ni\u201d \u2013 n\u00e4ky.<\/strong><\/p>\n<div id=\"attachment_3289\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/i0.wp.com\/uskonkilpi.net\/wp\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/potw1425b.jpg?ssl=1\"><img data-recalc-dims=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3289\" class=\"size-medium wp-image-3289\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/uskonkilpi.net\/wp\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/potw1425b.jpg?resize=300%2C191&#038;ssl=1\" alt=\"T\u00e4ss\u00e4 on galaksi NGC 2441, josta tutkijat ovat havainneet supernovan (ympyr\u00f6ity). Kuva: ESA Hubble.\" width=\"300\" height=\"191\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/uskonkilpi.net\/wp\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/potw1425b.jpg?resize=300%2C191&amp;ssl=1 300w, https:\/\/i0.wp.com\/uskonkilpi.net\/wp\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/potw1425b.jpg?resize=1024%2C654&amp;ssl=1 1024w, https:\/\/i0.wp.com\/uskonkilpi.net\/wp\/wp-content\/uploads\/2014\/08\/potw1425b.jpg?w=1280&amp;ssl=1 1280w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-3289\" class=\"wp-caption-text\">T\u00e4ss\u00e4 on galaksi NGC 2441, josta tutkijat ovat havainneet supernovan (ympyr\u00f6ity). Kuva: <a href=\"http:\/\/www.spacetelescope.org\/images\/potw1425a\/\">ESA Hubble<\/a>.<\/p><\/div>\n<p>Jeesus ja min\u00e4 kuljimme reippaasti tihe\u00e4n mets\u00e4n l\u00e4pi. Kuljimme jonkin aikaa, h\u00e4n edell\u00e4, min\u00e4 per\u00e4ss\u00e4. Tiesin, ett\u00e4 h\u00e4n veisi minua jonnekin, ett\u00e4 meill\u00e4 oli p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. H\u00e4n k\u00e4ski minun seurata h\u00e4nt\u00e4 tiukasti. Toistin h\u00e4nen sanansa kuin osoittaakseni, ett\u00e4 ymm\u00e4rsin h\u00e4nt\u00e4, mutta unohdin pois sanan \u201dtiukasti\u201d. H\u00e4n korjasi minua: <em>\u201dSeuraa minua tiukasti\u201d.<\/em><!--more--><\/p>\n<p>Menimme eteenp\u00e4in k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 nopeaa tahtia l\u00e4pi mets\u00e4n. Monta kertaa paksut oksat osuivat minua kasvoihin, mutta jatkoin h\u00e4nen seuraamistaan. V\u00e4lill\u00e4 siin\u00e4 kulkiessamme tapasimme joitakin ihmisi\u00e4, jotkut heist\u00e4 rohkaisivat meit\u00e4, kun taas toiset pilkkasivat, mutta me jatkoimme matkaa.<\/p>\n<p>Katsoin yhdess\u00e4 vaiheessa alas ja huomasin, ett\u00e4 me olimme k\u00e4velleet pitk\u00e4n aikaa kapean tukin p\u00e4\u00e4ll\u00e4, joka ei ollut leve\u00e4mpi kuin 30 cm. Meid\u00e4n alapuolellamme oli syv\u00e4 rotko. En voinut uskoa, ett\u00e4 olimme k\u00e4velleet pitk\u00e4\u00e4n reitti\u00e4, joka ilmeni niin hengenvaaralliseksi kulkuv\u00e4yl\u00e4ksi. Mutta Jeesus tuntui luottavaiselta sen suhteen, mihin ja kuinka olimme menossa, ja tartuin h\u00e4nen k\u00e4teens\u00e4 entist\u00e4 lujemmin.<\/p>\n<p>Jatkoimme kulkuamme ja kohtasimme ennen pitk\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka yrittiv\u00e4t vakuuttaa meille, ett\u00e4 olimme v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4. Kun he huomasivat, etteiv\u00e4t kyenneet pelottelemaan meit\u00e4, he alkoivat heitell\u00e4 tavaroita meid\u00e4n niskaamme. T\u00e4m\u00e4 sai minut suuttumaan ja min\u00e4 aloin huutaa heille. He vain innostuivat hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n meit\u00e4 vastaan kiivaammin ja heittelem\u00e4\u00e4n kivi\u00e4 ja kapuloita.<\/p>\n<p>Koska olin lakannut seuraamasta Jeesusta huutaakseni noille hy\u00f6kk\u00e4\u00e4jille, k\u00e4teni oli liukunut irti h\u00e4nen k\u00e4dest\u00e4\u00e4n minun huomaamattani ja h\u00e4n oli h\u00e4vinnyt n\u00e4kyvist\u00e4. Siin\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 kauhu valtasi minut, kun huomasin olevani kapean tukin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kilometrien syvyinen kuilu avautui allani kohti kallioisen rotkon pohjaa.<\/p>\n<p>Vaivuin polvilleni liian peloissani menem\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in ja kauhusta kankeana voimatta palata. Suljin silm\u00e4ni, painoin kasvot polviini ja aloin itke\u00e4.<\/p>\n<p>Yht\u00e4kki\u00e4 tunsin k\u00e4den olkap\u00e4\u00e4ll\u00e4ni\u2026 se oli Jeesus. Ei h\u00e4n nuhdellut minua. H\u00e4n sanoi hyvin hell\u00e4sti: \u201dTulehan, nouse, meid\u00e4n on jatkettava matkaa\u201d. H\u00e4n muistutti minua kehotuksestaan <em>seuraa minua tiukasti<\/em> ja me l\u00e4hdimme taas eteenp\u00e4in.<\/p>\n<p>Et\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4in aukeaman, jossa virtasi joki. Se kimalteli auringon valossa. H\u00e4n sanoi \u201dpys\u00e4hdymme tuolla ja lep\u00e4\u00e4mme v\u00e4h\u00e4n\u201d. Matkanteko tuntui heti helpommalta, kun tiesi, ett\u00e4 edess\u00e4p\u00e4in oli lepopaikka.<\/p>\n<p>Kun saavuimme joelle, otimme keng\u00e4t jalasta ja upotimme jalkamme veteen. Olin niin v\u00e4synyt, ett\u00e4 halusin vain lev\u00e4t\u00e4 ja nukkua, mutta Jeesus pani minut sy\u00f6m\u00e4\u00e4n lounasta, jonka h\u00e4n oli valmistanut. Sy\u00f6nnin j\u00e4lkeen me asetuimme lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n joen t\u00f6yr\u00e4\u00e4lle auringon l\u00e4mmitt\u00e4ess\u00e4 meit\u00e4. Siin\u00e4 oli todella mukava olla.<\/p>\n<p>Tapasimme joitakin ihmisi\u00e4 joen varrella, jotka alkoivat imarrella minua. He halusivat minun j\u00e4\u00e4v\u00e4n heid\u00e4n luokseen auttamaan heit\u00e4. He sanoivat minulle, ett\u00e4 olin \u201djuuri sellainen, jota he tarvitsivat\u201d. Houkutus j\u00e4\u00e4d\u00e4 heid\u00e4n luokseen oli hyvin suuri, sill\u00e4 olin hyvin v\u00e4syksiss\u00e4 vaeltamisesta. Halusin asettua paikoilleni. Tuntui hyv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 he tarvitsivat minua, mutta Herra veti minut \u00e4kki\u00e4 pois heid\u00e4n luotaan. Kun h\u00e4n teki niin, huomasin samalla, ett\u00e4 nuo ihmiset k\u00e4yttiv\u00e4t valepukuja ja naamioita. He eiv\u00e4t olleet ihmisi\u00e4 ollenkaan, vaan he olivat susia lampaiden vaatteissa.<\/p>\n<p>Olin hiukan \u00e4reiss\u00e4ni Jeesukselle siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli vet\u00e4nyt meid\u00e4t erilleen. Tunsin, ett\u00e4 h\u00e4n oli v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4reilu minua kohtaan tuona hetken\u00e4, mutta sitten tajusin, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4minen olisi merkinnyt el\u00e4mist\u00e4 ilman h\u00e4nt\u00e4. Minua v\u00e4risytti, kun tajusin, kuinka l\u00e4hell\u00e4 olin ollut heid\u00e4n luokseen j\u00e4\u00e4mist\u00e4. P\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 en luottaisi omaan j\u00e4rkeilyyni, vaan luottaisin H\u00e4neen.<\/p>\n<p>Jatkoimme vaellustamme pitkin joen rantaa, mik\u00e4 oli vaikeata. Jokivartta peittiv\u00e4t ter\u00e4v\u00e4t kivet ja me kuljimme nopeasti. Minun nilkkojani s\u00e4rki kaikki se v\u00e4\u00e4ntyily ja nuljuminen, mit\u00e4 ne kivet saivat aikaan.<\/p>\n<p>Mutta jonkin ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4 jopa meid\u00e4n vaikea matkanteko alkoi tuntua yksitoikkoiselta ja mieleni alkoi harhailla. Ajattelin kaikkea, mit\u00e4 olin kest\u00e4nyt matkan aikana, ja aloin tuntea itses\u00e4\u00e4li\u00e4 kaikkien niiden loukkausten t\u00e4hden, joita olin saanut kest\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Sitten muistin er\u00e4\u00e4n asian, jota olin pyyt\u00e4nyt Herralta pitk\u00e4n aikaa, mutta jota h\u00e4n ei ollut antanut minulle. Aloin tulla vihaiseksi Jeesukselle. Kun minun sisuni kuohahti, min\u00e4 pys\u00e4hdyin ja irrotin k\u00e4teni h\u00e4nen k\u00e4dest\u00e4\u00e4n. H\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi ja kysyi: \u201dMik\u00e4 h\u00e4t\u00e4n\u00e4?\u201d<\/p>\n<p>\u201dJeesus\u201d, min\u00e4 sanoin itses\u00e4\u00e4lin vallassa, \u201dsin\u00e4 et ole antanut minulle sit\u00e4, mit\u00e4 pyysin\u2026 muistatko?\u201d<\/p>\n<p>\u201dKyll\u00e4\u201d, h\u00e4n vastasi.<\/p>\n<p>Olin vakuuttunut, ett\u00e4 olin t\u00e4ll\u00e4 kertaa oikeassa. \u201dMin\u00e4 todella tarvitsen sen!\u201d julistin.<\/p>\n<p>H\u00e4n ei suuttunut tai \u00e4rsyyntynyt minulle, h\u00e4n vain silitti hiuksiani ja sanoi \u201dKultaseni, sin\u00e4 et tarvitse sit\u00e4 juuri nyt, se vain hidastaisi sinun matkantekoasi.\u201d<\/p>\n<p>Saman tien syd\u00e4meni sai rauhan. Niin varma kuin olin ollutkin, ett\u00e4 tarvitsin sit\u00e4 juttua, yht\u00e4 varma olin nyt, ett\u00e4 h\u00e4n oli oikeassa. <em>Tiesin nyt, ett\u00e4 minun pit\u00e4isi keskitty\u00e4 vaellukseeni\u2026 ja keskitty\u00e4 H\u00e4neen. <\/em><\/p>\n<p>Jatkoimme kulkuamme aika pitk\u00e4n aikaa nyt ilman keskeytyksi\u00e4, sill\u00e4 olin syd\u00e4mess\u00e4ni p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt seurata h\u00e4nt\u00e4 tiukasti. Aloin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Jeesusta paremmin ja aloin oppia, mit\u00e4 meid\u00e4n yhteinen vaelluksemme toisi tullessaan.<\/p>\n<p>Kun kuljimme eteenp\u00e4in, taivas muuttui ihanan smaragdinvihre\u00e4ksi ja puut alkoivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aina vaan kauniimmilta. Ilma oli l\u00e4mmin ja tuoksuva. Jeesus k\u00e4veli nyt paljon hitaammin, ei niin kiireisesti. Tiesin, ett\u00e4 meid\u00e4n t\u00e4ytyi l\u00e4hesty\u00e4 matkamme p\u00e4\u00e4tepistett\u00e4.<\/p>\n<p>Tulimme er\u00e4\u00e4lle aukiolle, jossa ruoho oli kuin vihre\u00e4t\u00e4 plyyshi\u00e4. Tiesin, ett\u00e4 paikka, jossa olimme, oli salainen. Se oli eritt\u00e4in kaunis, rauhallinen ja hiljainen. Isot raidat riiputtivat oksiaan kuin kehyksen\u00e4 n\u00e4k\u00f6alalle, joka avautui leppoisasti virtaavalle joelle. Kukat levittiv\u00e4t tuoksuaan. Tunsin olevani kotona.<\/p>\n<p>Istuimme p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, minne oltiin kattamassa herkullista ateriaa. Nauroimme yhdess\u00e4, kun aterioimme, puhuimme matkastamme ja siit\u00e4, kuinka kaunis puutarha oli. Olin todella onnellinen, kun sain olla h\u00e4nen kanssaan t\u00e4ss\u00e4 paikassa.<\/p>\n<p>Jeesus yll\u00e4tti minut j\u00e4lleen hedelmill\u00e4 ja kaikilla mielij\u00e4lkiruuillani. Kaikki maistui paremmalta kuin mik\u00e4\u00e4n ennen, se oli t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja maistuvaa. Jokaisella suupalalla t\u00e4ytyin yh\u00e4 enemm\u00e4n rakkaudesta h\u00e4neen ja matkan rasitukset haihtuivat. Kun nauroimme ja s\u00f6imme, minusta tuntui, ett\u00e4 voisin olla t\u00e4ss\u00e4 ihanassa paikassa h\u00e4nen kanssaan vaikka ikuisesti. Tunsin itseni todella virkistyneeksi.<\/p>\n<p>Aivan odottamatta meid\u00e4n ymp\u00e4rillemme ilmestyi kaikkialle pyhi\u00e4, jotka olivat pukeutuneet valkoisiin vaatteisiin, ihan kuin he olisivat olleet siin\u00e4 koko ajan, mutta min\u00e4 vaan en ollut huomannut heit\u00e4 aikaisemmin. He l\u00e4hestyiv\u00e4t iloiten p\u00f6yt\u00e4\u00e4mme ja he kantoivat syliss\u00e4\u00e4n lahjoja minulle.<\/p>\n<p>Jeesus sanoi: \u201dN\u00e4m\u00e4 lahjat ovat minulta. Ne ovat sinun palkkiosi vaarallisen matkan johdosta.\u201d Yll\u00e4tyin oikein, kun H\u00e4n oli niin ilosta s\u00e4teilev\u00e4. \u201dMin\u00e4 rakastan saada lahjoja!\u201d min\u00e4 selitin. Olin aivan innoissani. Ne oli k\u00e4\u00e4ritty niin kauniisiin paketteihin. Aloin avata niit\u00e4 innolla.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4inen paketti sis\u00e4lsi kauniin kruunun \u2013 olin aivan \u00e4llistynyt sen tyylikkyydest\u00e4. Otin sen pois laatikostaan ja panin p\u00e4\u00e4h\u00e4ni. Kaikki olivat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 se sopi minulle t\u00e4ydellisesti. Toisessa paketissa oli viitta, joka oli punainen, mutta kirjailtu valkoisella. Olin ihan \u00e4imiss\u00e4ni, kuinka hienolta se n\u00e4ytti ja tuntui. Silitin sit\u00e4 varovasti ihastellen hienon kankaan pintaa k\u00e4sieni iholla. Purskahdin itkuun, kun ajattelin, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 hieno kangas oli mahtanut maksaa ollenkaan, ja se oli kaikki minua varten.<\/p>\n<p>Aloin nyt v\u00e4hitellen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ihan kuin ensi kertaa, kuinka paljon h\u00e4n todella rakastaa minua. Katsoin syv\u00e4lle h\u00e4nen silmiins\u00e4 ja t\u00e4ynn\u00e4 kiitollisuutta sanoin: \u201dKiitos!\u201d<\/p>\n<p>H\u00e4n hymyili ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isesti, mutta sanoi sitten nauraen: \u201dPue se p\u00e4\u00e4llesi!\u201d<\/p>\n<p>Puin viitan p\u00e4\u00e4lleni ja tanssin ymp\u00e4riins\u00e4 esitellen sit\u00e4 kaikille. He nauroivat ja taputtivat iloiten k\u00e4si\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Siin\u00e4 tanssiessani huomasin, ett\u00e4 kenk\u00e4ni olivatkin tyylikk\u00e4\u00e4t avokeng\u00e4t. Ne eiv\u00e4t olleetkaan samat kuluneet nahkasaapikkaat, joita k\u00e4ytin matkalla, vaan kauniit hopeanv\u00e4riset avokkaat. En ollut edes huomannut niiden vaihtumista ja Herra nauroi syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n minun h\u00e4mm\u00e4styst\u00e4ni.<\/p>\n<p>Voi ett\u00e4, miten h\u00e4n nauroikaan!<\/p>\n<p>Siin\u00e4 riitti paljon naurua, tanssia, puhetta ja itkua.<\/p>\n<p>Sitten Herra veti v\u00e4h\u00e4n kuin salaa viittansa alta esiin pienen rasian ja sanoi hiljaa: \u201dMinulla on viel\u00e4 yksi lahja sinulle\u201d.<\/p>\n<p>Avasin t\u00e4m\u00e4n lahjan hyvin suurella hartaudella. Tiesin, ett\u00e4 se olisi jotakin hyvin ainutlaatuista. Kun avasin pienen laatikon ja nostin sen kantta, olin \u00e4llistynyt siit\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4in. T\u00e4ss\u00e4 pieness\u00e4 rasiassa, jossa ei ollut mit\u00e4\u00e4n koristelua, oli h\u00e4nen sykkiv\u00e4 syd\u00e4mens\u00e4!<\/p>\n<p>Haukoin henke\u00e4ni.<\/p>\n<p>\u201dAnnan sinulle syd\u00e4meni, lapseni, ja pyyd\u00e4n sinua: pid\u00e4 siit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 huolta, kun k\u00e4yt\u00e4t sit\u00e4\u201d, h\u00e4n sanoi. \u201dL\u00e4het\u00e4n sinut sinne, mist\u00e4 sinun matkasi alkoi ja tulet tarvitsemaan kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 olen antanut sinulle t\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d.<\/p>\n<p>\u201dSatoa on paljon, mutta sadonkorjaajia v\u00e4h\u00e4n, joten l\u00e4het\u00e4n sinut susien keskelle kokoamaan minun lampaitani luokseni. Sinun tulee suojella niit\u00e4. Mutta en min\u00e4 pelk\u00e4\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sinua, sill\u00e4 sinulla on kaikki, mit\u00e4 tarvitaan\u2026 Olet saanut sen kaiken k\u00e4ytt\u00f6\u00f6si seuratessasi minua!\u201d<\/p>\n<p>H\u00e4n nousi seisomaan ensi kertaa sen j\u00e4lkeen, kun olimme tulleet perille ja hyvin tyytyv\u00e4isen\u00e4 siihen, ett\u00e4 oli saatu ty\u00f6 hyvin tehdyksi, h\u00e4n viittasi k\u00e4dell\u00e4\u00e4n pienelle veneelle, joka oli l\u00e4heisen virran rannassa. Pyhien avustamana minun tavarani kannettiin veneeseen.<\/p>\n<p>Jeesus irrotti veneen poijustaan ja antoi sille lempe\u00e4n sys\u00e4yksen kohti vapaita vesi\u00e4. Heilutin hyv\u00e4stiksi ja puhalsin h\u00e4nelle lentosuukon saamatta silmi\u00e4ni irti h\u00e4nest\u00e4.<\/p>\n<p>En tiennyt, mihin matkani suuntautuisi seuraavaksi, mutta en pel\u00e4nnyt. Tiesin, ett\u00e4 h\u00e4n olisi kanssani, johdattaen ja suojellen. H\u00e4n oli minun lempe\u00e4 Vapahtajani, joka l\u00e4hetti minut taisteluun varustettuna kaikella mit\u00e4 tarvitsin. Minulta ei puuttuisi mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Huomasin, ett\u00e4 matkani ei ollut p\u00e4\u00e4ttynyt t\u00e4h\u00e4n paikkaan \u2013 se olikin vasta alkanut.<\/p>\n<p>Victoria Boyson, Inc. \u00a9 2005<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.boyson.org\/\">http:\/\/www.boyson.org\/<\/a><\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 artikkeli on julkaistu aiemmin suomeksi <a href=\"http:\/\/sanapuh.wordpress.com\/2005\/09\/04\/seuraa-minua-tiukasti\/\"><strong>t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/strong><\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Victoria Boyson: \u201dFollow Hard After Me!\u201d \u2013 A Vision. Voidaan suomentaa: \u201dSeuraa tiukasti per\u00e4ss\u00e4ni\u201d \u2013 n\u00e4ky. Jeesus ja min\u00e4 kuljimme reippaasti tihe\u00e4n mets\u00e4n l\u00e4pi. Kuljimme jonkin aikaa, h\u00e4n edell\u00e4, min\u00e4 per\u00e4ss\u00e4. Tiesin, ett\u00e4 h\u00e4n veisi minua jonnekin, ett\u00e4 meill\u00e4 oli p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. H\u00e4n k\u00e4ski minun seurata h\u00e4nt\u00e4 tiukasti. Toistin h\u00e4nen sanansa kuin osoittaakseni, ett\u00e4 ymm\u00e4rsin h\u00e4nt\u00e4, &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/?p=3286\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"amp_status":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[42,43],"tags":[],"class_list":["post-3286","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arkiston-aarteita","category-victoria-boyson","nodate","item-wrap"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paXjEf-R0","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3286","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3286"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3286\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3290,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3286\/revisions\/3290"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3286"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3286"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3286"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}