{"id":266,"date":"2013-02-24T00:01:44","date_gmt":"2013-02-23T22:01:44","guid":{"rendered":"http:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/?p=266"},"modified":"2013-05-25T15:57:37","modified_gmt":"2013-05-25T12:57:37","slug":"uudistuksesta-eteenpain-osa1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/?p=266","title":{"rendered":"Uudistuksesta eteenp\u00e4in, osa1"},"content":{"rendered":"

Wolfgang Simson: Beyond renewal\u00a0<\/strong><\/p>\n

\"heic0619a\"<\/a>

T\u00e4htisumu NGC6357, jonka alaosassa olevan kaasun valaisee nuorien sinisten t\u00e4htien ultraviolettivalo. Yl\u00e4osan kirkkaat t\u00e4hdet ovat jopa 100 kertaa aurinkoa suurempia ja kilpailevat Linnunradan suurimpien t\u00e4htien tittelist\u00e4. Kuva: ESA Hubble<\/a><\/p><\/div>\n

The Starfish Manifesto:\u00a0ote sivuilta 440-441<\/p>\n

Viimeisten 300 vuoden aikana on ollut kolme erilaista seurakunnan uudistumisjaksoa, jotka ovat vaikuttaneet miljoonien kristittyjen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja syd\u00e4miin. Ensin oli pietistinen her\u00e4tys, jota pit\u00e4isi mieluumminkin kutsua raamattuher\u00e4tykseksi. Philip Jacob Spener (1635-1705), Saksan pietismin is\u00e4, huomasi, ett\u00e4 seurakunta tarvitsi uuden suunnan ja ett\u00e4 tarvittiin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pienryhmi\u00e4, jotka rohkaisivat ja opettivat uskovia. H\u00e4n alkoi pit\u00e4\u00e4 sellaisia kokouksia vuonna 1670 nimell\u00e4 \u201dhurskaita kokoontumisia” (collegia pietatis).<\/p>\n

<\/p>\n

T\u00e4lle uudistusliikkeelle oli luontaista uskoa \u2013 olihan se syntynyt vastaliikkeen\u00e4 luterilaisen kirkon yh\u00e4 pahenevalle vapaamielistymiselle \u2013 ett\u00e4 kirkkojen uudistuminen tapahtuu, jos palataan Raamattuun. Niinp\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lajin uudistusliikkeet korostavat raamatullista julistusta ja Raamatun tutkimista ja uskovat, ett\u00e4 jos uudestisyntynyt ja Raamattuun uskova pastori saa viran metodistisessa, luterilaisessa tai katolisessa seurakunnassa, silloin kaikki tulee kuntoon.<\/p>\n

Ratkaisu seurakunnan ongelmaan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n raamatullisen opetuksen puutteena. Ja vaikka min\u00e4 olen t\u00e4ydellisesti samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Raamattu on uskon ja el\u00e4m\u00e4n keskeinen ohjenuora, uskon my\u00f6s, ett\u00e4 pelkk\u00e4 Raamatun opettaminen ilman, ett\u00e4 laitetaan usko k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja palataan raamatullisiin arvoihin ja apostolisen kirkon j\u00e4rjestykseen, tulee olemaan vain viihdykett\u00e4 monille kenties taas 300 vuodeksi eteenp\u00e4in, jos Kristus ei palaa sit\u00e4 ennen. Jos olet osa sellaista liikehdint\u00e4\u00e4, sinun on syyt\u00e4 palauttaa sellaiset liikkeet kokonaisuudessaan \u2013 tai edes osittain \u2013 uudenlaiseen reformaatioon, tai sitten sinun pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 niist\u00e4 pois, muuten sinun lojaaliutesi menneisyytt\u00e4 kohtaan sitoo sinut niihin kiinni etk\u00e4 pysty toteuttamaan Jumalan suunnitelmaa.<\/p>\n

Toinen uudistusliike, joka ilmenee monissa kirkkokunnissa, on sellainen, joka kutsuu seurakuntaa palaamaan juurilleen, sen historialliseen alkukohtaansa. T\u00e4m\u00e4 alkuper\u00e4, ground zero, on tyypillisesti jotakin muuta kuin Helluntai, useimmiten se on Lutherin, Calvinin, John Wesleyn, William Boothin tai Menno Simonsin aika, tai monien muiden henkil\u00f6iden, jotka ovat nykyisten kirkkokuntien perustajia. N\u00e4m\u00e4 uudistusliikkeet kutsuvat ihmisi\u00e4 takaisin kirkkonsa perustamisen aikaan, takaisin perustamisasiakirjaan, perustajais\u00e4n henkil\u00f6\u00f6n tai vaikkapa Sveitsin kirkon uskontunnustukseen (Confessio Helvetica) tai mihin vaan uskontunnustukseen ja kirkkoisiens\u00e4 teeseihin. N\u00e4m\u00e4 liikkeet julistavat, ett\u00e4 tie tulevaisuuteen l\u00f6ytyy siit\u00e4, ett\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n yhteys omaan menneisyyteen. Se on kaiken fundamentalismin ydin, ei vain kristinuskossa, vaan my\u00f6s buddhalaisuudessa, hindulaisuudessa ja islaminuskossa. Perustavaa laatua oleva ongelma tunnistetaan siin\u00e4, ett\u00e4 seurakunta on hyl\u00e4nnyt juurensa eik\u00e4 se en\u00e4\u00e4 el\u00e4 todeksi sit\u00e4 puhtainta ja pyhint\u00e4 uskoaan, joka sill\u00e4 oli alussa (kun seurakunta syntyi 5 tai 500 vuotta sitten), ja niinp\u00e4 sen usko pit\u00e4\u00e4 puhdistaa.<\/p>\n

Kun uuden kirkkokunnan alku historian saatossa on parhaimmillaankin vain hetkellinen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 ajanjaksoa varten annettu Jumalan ilmestystiedon v\u00e4l\u00e4hdys ja usein pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n reaktio jotakin harhaoppia vastaan, joka on ollut vallitsevana k\u00e4sityksen\u00e4 aikansa valtakirkossa, t\u00e4m\u00e4 uudistusfilosofia haluaa meid\u00e4n siis innostuvan eilisen sanomalehdest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luonnollisesti vetoaa konservatiivisiin piireihin ja perinn\u00e4isk\u00e4sitysten kannattajiin, jotka ovat er\u00e4\u00e4nlaisen tulevaisuusshokin vallassa sulkeneet itsens\u00e4 kuplaan, jonka sis\u00e4ll\u00e4 muistellaan ja koetaan uudelleen menneit\u00e4 asioita yritt\u00e4en puhaltaa vanhat hyv\u00e4t ajat henkiin laulamalla kaihoisia lauluja. Samaan aikaan, kun \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti toivotaan uuden Wesleyn, Calvinin, Lutherin tai Boothin ilmestyv\u00e4n seurakunnan ovelle, on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 havaita, ett\u00e4 aivan jokainen kirkkokunta on onnistunut huolellisen pikkutarkasti pystytt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4pitunkemattomia hallinnollisia tai demokraattisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon rakenteita. N\u00e4m\u00e4 saisivat kenen tahansa uuden lutherin, calvinin tai wesleyn t\u00f6rm\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n suoraan p\u00e4in sit\u00e4 kivimuuria, jonka n\u00e4iden kirkkokuntien ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6t, yl\u00e4rakenteet ja kaikkivaltiaat johtokunnat muodostavat.<\/p>\n

Lutherilla ei olisi mit\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia uudistaa mit\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n hyper-liberaalissa luterilaisessa kirkossa. H\u00e4net heitett\u00e4isiin Luterilaisen maailmanliiton kokouksista ulos jonakin kiusankappaleena. Jos oikea Wesley voitaisiin aikakoneen avulla tuoda takaisin meid\u00e4n p\u00e4iviimme, h\u00e4nelle n\u00e4ytett\u00e4isiin nopeasti ovea monissa metodistikirkon temppeleiss\u00e4 ja h\u00e4nen pit\u00e4isi aloittaa ulkoilmakokoukset taas aivan alusta. H\u00e4n joutuisi toteamaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n metodistikirkko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n paljon samalta kuin se anglikaanikirkko, josta se alkujaan erosi. Monet n\u00e4ist\u00e4 tunnustuksellisista kirkkokuntien sis\u00e4isist\u00e4 uudistusliikkeist\u00e4 ovat joutuneet huomaamaan t\u00e4m\u00e4n ja ovatkin sen vuoksi aloittaneet vaihtoehtokirkkoja ik\u00e4\u00e4n kuin puhdistettuina versioina entisist\u00e4: vapaat metodistit, vapaat luterilaiset, perinteiset baptistit ja niin edelleen. N\u00e4in on luotu \u201dpyhempi\u00e4 kuin nuo entiset\u201d \u2013kirkkolaitoksia, jotka tuottavat oheistuotteina yh\u00e4 uusia ratkaisuja, jotka ovat kenties toimineet aiemmin, mutta eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Samaan tapaan n\u00e4m\u00e4 uudistusliikkeet toimivat menneisyyden muistomerkkein\u00e4 ja ovat aina vaarassa tehd\u00e4 perustajastaan ja t\u00e4m\u00e4n kirjoituksista ep\u00e4jumalan, kuten on tehnyt roomalaiskatolinen kirkko omien kirkkoisiens\u00e4, paaviensa ja pyhimyksiens\u00e4 kanssa – ja n\u00e4iden j\u00e4tt\u00e4mien kirjoitusten kanssa. Samalla tavoin kuin Jeesus varoitti meit\u00e4, ettei pid\u00e4 laskea k\u00e4tt\u00e4\u00e4n auraan ja katsoa taakseen (se johtaisi ristiriitaan Jumalan valtakunnan ty\u00f6ss\u00e4) n\u00e4m\u00e4 kirkkokuntien sis\u00e4iset uudistusliikkeet el\u00e4v\u00e4t todeksi omia uniaan yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n saada mennytt\u00e4 aikaa elpym\u00e4\u00e4n henkiin. Niinp\u00e4, jos olet osa t\u00e4llaista liikett\u00e4, tee parhaasi ohjataksesi is\u00e4llisesti n\u00e4it\u00e4 virtauksia apostoliseen suuntaan, jos se on sinun Jumalalta saatu kutsumuksesi, tai muussa tapauksessa j\u00e4t\u00e4 ne kokonaan. (jatkuu<\/a>)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Wolfgang Simson: Beyond renewal\u00a0 The Starfish Manifesto:\u00a0ote sivuilta 440-441 Viimeisten 300 vuoden aikana on ollut kolme erilaista seurakunnan uudistumisjaksoa, jotka ovat vaikuttaneet miljoonien kristittyjen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja syd\u00e4miin. Ensin oli pietistinen her\u00e4tys, jota pit\u00e4isi mieluumminkin kutsua raamattuher\u00e4tykseksi. Philip Jacob Spener (1635-1705), Saksan pietismin is\u00e4, huomasi, ett\u00e4 seurakunta tarvitsi uuden suunnan ja ett\u00e4 tarvittiin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pienryhmi\u00e4, jotka … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"amp_status":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[13,11],"tags":[],"class_list":["post-266","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-the-starfish-manifesto","category-wolfgang","nodate","item-wrap"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/paXjEf-4i","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/266","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=266"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/266\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1005,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/266\/revisions\/1005"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=266"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=266"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uskonkilpi.net\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=266"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}