Voi aiheuttaa kateutta

Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa.

Mutta jos teidän sydäntänne hallitsee katkera kateus ja riidanhalu, älkää vastoin totuutta kerskuko kuvitellulla viisaudellanne.

Saatan katsoa maailmaa vähän omasta avaimenreiästäni, mutta minua häiritsee tämä villeihin vihapuheisiin hurahtaminen. Ihmiset eivät jaksa enää olla lempeitä ja myötätuntoisia, vaan joka asiaan haetaan kiistelyn hengessä erimielinen näkökulma. Kyllä kriittinen saa olla ja pitääkin olla, jotta kaiken maailman kultit eivät nielaise meitä mukaansa. Mutta nyt seurakunnissakin on virtauksia, jotka suosivat kielteistä ennakkoasennetta. Tervettä uskoa ilmenee vähän, mutta jos sitä jossakin ilmenee, niin se on heti ’menestysteologiaa’, ’lihallista ylpeyttä’ ja ’ahneutta’ ja mikä kielteinen leima siihen nyt keksitäänkin. Ehkä olisi parasta laatia kyltti ja kirjoittaa siihen: ”Varoitus: toimiva usko voi aiheuttaa kateutta!”

Kovin nopeita ja kylmiä tuomioita jaetaan. En nyt sinua, hyvä lukijani, epäile mistään, mutta jos joskus on kiusaus tuomita – kuten minullakin on usein – niin istu hetkeksi alas, laske kymmeneen ja mieti näitä: Tiedänkö todella kaikki asiaan vaikuttavat tekijät? Olenko todella selvillä syylliseksi katsomani henkilön taustoista ja vaikuttimista? Kuuntelinko syylliseksi luulemani henkilön vihamiehiä? Eikö tässä parjauksessa, jota kuulin, olekin vihollisen henki? Miksi ryntäisin yhdessä syyttäjän kanssa Jumalan ihmistä vastaan?

Älä eksy joukon mukana tekemään pahaa äläkä riita-asiassa todistaessasi vääristä totuutta enemmistön mielen mukaiseksi.

Yksikin aiheeton syytös, jonka lausut muiden kuullen, voi viedä sinun uskonelämääsi huonoon suuntaan. Kun äkkipikaisista tuomioista tulee tapa, kehittyy paatumus. Sitten alkaa vihapuhe purkautua suusta ulos, parjaus ja panettelu myrkyttää ympäristöä.

Voin tunnustaa, että minulla on paljon vihamiehiä. Osan heistä olen itse hankkinut – enimmäkseen vahingossa – osan olen tahallaan tuupannut kauemmaksi. Ajattelen näin: on parempi ottaa etäisyyttä johonkin ikävään ihmiseen kuin aloittaa loputon riitely ja erimielisyyksien vatvominen. Kun olen joidenkin kohdalla näin tehnyt, olen sulkenut suuni enkä ole sanonut selän takana heistä juuri mitään, en pahaa sanaa ole pukahtanut. Joskus tosin tulee tilanteita luottamuksellisissa keskusteluissa, että sielunhoidollisista tarpeista johtuen sanon suoraan, mitä ajattelen. Mutta sellaisen oikeuden annan muillekin.

Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon.

On parempi kaikkien kannalta, että ollaan pidättyviä tuomioiden lausumisessa, suhtaudutaan lempeästi ja ymmärtäväisesti lähimmäisiin, lopetetaan syyttely ja vihapuheet. Sielunvihollinen sotkeutuu mielellään kaikkeen epäluulon ja epäluottamuksen kylvämiseen ja myrkyttää sillä tavoin ihmissuhteet. On tärkeää tunnistaa Hyvän paimenen ääni, mutta yhtä tärkeää on erottaa pahan paimenen ääni. Tarvitsemme henkien erottamisen lahjaa.

Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.

Luuk.6:36, Jaak.3:14, 2.Moos.23:2, Fil.4:5, 1.Kor.13:13.