Kristuksen kärsimykset

Victoria Boyson: The Sufferings of Christ

Tässä näkyy hehkuva kaasurengas, jonka on jättänyt supernova 1987A. Kuva: ESA Hubble.

Tässä näkyy hehkuva kaasurengas, jonka on jättänyt supernova 1987A. Kuva: ESA Hubble.

Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy. Kun teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, te olette autuaat, sillä teidän yllänne on kirkkauden Henki, Jumalan Henki. 1.Piet.4.12-14.

Jotta voimme jakaa Kristuksen sydämen, meidän on kestettävä Kristuksen kärsimykset. Voimme saada Hänen henkensä vain siihen määrään asti kuin olemme olleet osallisia Hänen kärsimyksistään. Se ajatus, että iloitsemme Kristuksen kärsimyksien osallisuudesta, on monille kristityille vieras. Tämä johtuu siitä, että meidän on elettävä se todeksi ennen kuin voimme iloita siitä. Emme välttämättä pidä sellaisesta, mikä murtaa meitä, mutta murretussa hengessä eläminen voi olla palkitsevaa, jos nöyryytämme itsemme rakastavan Isän voimallisen käden alla.

Todellakin, jos meitä vainotaan Kristuksen tähden, Hänen henkensä lepää meidän yllämme ja me elämme Hänen läsnäolonsa tuoksun keskellä.

Sillä se, joka on ruumiissaan kärsinyt, on luopunut synnistä. 1.Piet.4:2.

Meidän lihamme kuolee niissä rajuissa koetuksissa, jotka kestämme; se verho, joka erottaa meidän sydämemme Hänestä, siirretään sivuun ja me voimme suuremmassa määrässä kuin ennen vastaanottaa Hänen henkeänsä.

hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. Fil.2:8.

Kuten Kristus alensi itsensä Jumalan käden alle ja tuli tälle kuuliaiseksi aina kuolemaan asti, niin meidänkin tulee nöyryyttää itsemme Jumalan käden alle. Voimme antaa itsemme Hänen käteensä luottaen siihen, että jokainen koetus, jonka kestämme, tekee työtään meidän hyväksemme ja Hänen Valtakuntansa hyväksi. (Room.8:28) Sen tiedostaminen, että Jumala todella välittää meistä enemmän kuin osaamme edes kuvitella (Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, niin hän ajan tullen korottaa teidät. Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. 1.Piet.5:6-7) saa meidät luovuttamaan Hänelle kaiken, mitä sydämessämme on, erityisesti sen, mikä ei ole Hänestä.

Täydelliset Kristuksessa

Kaiken armon Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät. 1.Piet.5:10.

Tunnemme Kristuksen sydämen siinä määrin kuin jaamme Hänen kanssaan Hänen kärsimyksensä. Jotta meillä olisi sama mieli kuin Kristuksella on, meidän tulee olla osallisia Hänen kärsimyksistään. Tällä tavalla meistä tehdään täydellisiä Hänessä ja Hänen rakkautensa pääsee täydellisesti hallitsemaan sydämessämme.

1. Pietarin kirje 2:20 sanoo:

Jos te sen sijaan kestätte silloin, kun joudutte kärsimään tehtyänne oikein, se on Jumalalta teille tulevaa armoa.

Ei ole suurempaa iloa kuin saada olla Jumalan suosiossa ja olla tietoinen siitä, että Hän säteilee ylpeyttä sen vuoksi, miten sinä reagoit, kun sinua kohdellaan julmasti. Kun me rakastamme ja siunaamme, kun meitä solvataan, se tuo esiin meidän Isämme siunauksen.

Jumalan huoneen rakentaminen
Niillä, jotka pyrkivät rauhaan keskellä kärsimystään, on suora pääsy Jumalan sydämelle.

Sillä Herran silmät katsovat hurskaiden puoleen, hänen korvansa kuulevat heidän rukouksensa… 1.Piet.3:12.

Kristuksen sydämessä on kätkettyjä alueita, jotka voidaan löytää vain niiden toimesta, jotka kärsivällisesti kestävät toisten huonon kohtelun. Ne, jotka joutuvat vainon kohteeksi ja jotka torjutaan Kristuksen vuoksi, Hän vetää lähelleen syliinsä. Vain silloin voimme luoda katseen Hänen sydämensä aarteisiin; vain silloin voimme ymmärtää Hänen tahtonsa salaisuudet. Vain silloin voi meidän sydämemme alkaa lyödä tasatahtiin Hänen sydämensä kanssa ja vain silloin Hän voi käyttää meitä rakentamaan huonettaan

Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset ovat hylänneet mutta joka on Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen. Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden. 1.Piet.2:4-5.

Kristus oli elävä kivi, jonka ihmiset hylkäsivät, mutta Hänestä tuli Kulmakivi. Meidän on myös määrä tulla kiviksi Jumalan hengelliseen rakennukseen. Ja on suuri kunnia tulla osaksi Jumalan hengellistä huonetta, mutta ensiksi meistä täytyy tehdä sopivaa rakennusainetta. Uskon koetukset puhdistavat meidät tätä tarkoitusta varten tullaksemme osaksi Jumalan huonetta, missä Hänen kirkkautensa asuu.

Itselle kuoleminen ja Jumalalle eläminen tarkoittaa sitä, että emme ajattele ”minulle” tai ”minä” vaan sen sijasta ”me” tai meille” ja ”he”. Yksin emme voi rakentaa Jumalan huonetta, sillä olemme kukin vain yksi kivi. Yksi kivi ei muodosta rakennusta, mutta työskennellessämme yhdessä toisten kanssa meistä voi tulla Jumalan asunto.

Kun me asetamme tämän ”asumuksen” tarpeet omien henkilökohtaisten pyyteidemme ja tarpeidemme edelle, olemme valmiita palvelukseen Herran huoneessa. Mutta jos me jatkamme omien lihallisten halujemme ja toiveittemme tiellä, emme elä Häntä varten, vaan itseämme varten ja Hänen talonsa ei rakennu.

Pyhittäen sydämemme

Jumalan tahto näet on, että te hyvää tekemällä panette sulun ymmärtämättömien ihmisten typerille puheille. Ja näin tehkää vapaiden tavoin – älkää niin kuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niin kuin Jumalan orjat. 1.Piet.2:15-16.

Jos meitä vainotaan syntisen käyttäytymisen vuoksi, emme tuota Jumalalle mitään kunniaa. Mutta jos meitä vainotaan, kun teemme Jumalan tahtoa, kannamme Jumalan kirkkautta mukanamme. Meidän on kuunneltava kehotusta pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne (1.Piet.3:15). Ja kun meitä Hänen vuokseen solvataan, emme maksa takaisin lihan mukaan, vaan Hänen tähtensä Kristuksen hengen mukaan seisoen lujina nöyryydessä.

Kun me puolustamme uskoamme sävyisästi ja kunnioittavasti ottamatta asioita henkilökohtaisesti, vaan sen sijasta vastaamalla rakkaudella, me saatamme syyttäjämme häpeään. (…silloin ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne kristittynä, joutuvat häpeään juuri siinä, mistä teitä panettelevat. 1.Piet.3:16) Se sävyisyys, jolla me reagoimme, saa heidät häpeämään käyttäytymistään. Meidän rakkautemme uhrin kautta he kääntyvät vihastaan ja tulevat alamaisiksi Kristuksen herruudelle, valmiiksi ottamaan vastaan Hänen rakkautensa (…elävällä esimerkillä ilman sanojakin voitettaisiin, kun he näkevät teidän elävän jumalanpelossa puhdasta elämää. 1.Piet.3:1-2).

Lisää Häntä
Maailman lopussa Jumala tuomitsee jokaisen ihmisen. Eikö olisikin parempi kohdata Hänen tuomionsa nyt, kun vielä olemme maan päällä, jotta ei tarvitsisi joutua häpeään taivaassa? Me otamme joko vastaan Jumalan kuritukseen kätketyn palkinnon Kristuksen tuomioistuimessa ja saamme iloita tai sitten katua sitä elämäntapaa, jota vietimme maan päällä.

Kärsimykseen on todella kätkettynä iloa, jotta ottaisimme vastaan enemmän Hänen sydäntään ja luonnettaan… enemmän Hänen rakkauttaan ja myötätuntoaan… enemmän HÄNTÄ!

Sen tähden ne, jotka joutuvat kärsimään, jos niin on Jumalan tahto, antakoot elämänsä uskollisen Luojan haltuun ja tehkööt edelleen sitä, mikä on hyvää. 1.Piet.4:19.

Rukoile kanssani:
Rakas Jumala, ota kaikki, mitä minussa on, ja anna vastavuoroisesti minulle kaikki, mitä Sinussa on. Annan koko sieluni sinun käteesi, sinä Uskollinen Luojani. Puhdista pois minun sydämestäni kaikki, mikä ei ole Sinusta. Aamen.

Rakkaudella siunaten:

Victoria

Victoria Boyson, Inc. © 2003 -2004
http://www.boyson.org/

Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin täällä.