Länsimaiden johtajuudesta eteenpäin, osa1

PDFicon20Wolfgang Simson: Beyond Western leadership

Hubble-teleskooppi maan kiertoradalla. Kuva: ESA Hubble.

Hubble-teleskooppi maan kiertoradalla. Kuva: ESA Hubble.

The Starfish Manifesto: ote sivuilta 456-457.

Jeesus oli aasialainen ja samoin hänen 12 apostoliaan. Kristuksen kirkko ei syntynyt Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa tai Uudessa Seelannissa eikä missään, mitä nykyään kutsumme ”länneksi”. Länsimaathan ovat olleet lähetystyön kohteena sille kristinuskolle, joka syntyi Aasiassa tai Lähi-idässä, ja siitä on tullut parhaimmillaankin vain väliaikainen kristinuskon kotipesä, turvasatama ja paikka, josta käsin muuta maailmaa on yritetty käännyttää monien erilaisten lähetyshankkeiden kautta ”lännen uskoon” (to convert “The Rest” with the religion of the West).

Mutta aina 2. Maailmansodasta lähtien, kun monet kansat ovat irtautuneet länsimaiden siirtomaavallasta, on koittanut vääjäämättä uusi aika – maailmanlaajuisen lähetystyön aikakausi, joka ei tarkoita vain ”from the West to the Rest” (länsimaista muihin maihin), vaan kaikkialta kaikkialle.

Viime vuosisadalla on suuri osa, jos ei kaikkikin, evankelisen kristinuskon kasvu tapahtunut merkittävässä määrin länsimaiden ulkopuolella, samaan aikaan kun kristinusko tuntuu pysähtyneen paikalleen tai jopa taantuneen länsimaissa. Kuitenkin länsimaiden ulkopuolelta tullut panostus lähetystyöhön on suurelta osin aliarvioitu menneinä vuosina länsimaisten lähetysjärjestöjen taholta, sillä evankelisen kristinuskon kasvu on nähty monissa osissa maailmaa merkkinä omien ponnistelujen hedelmistä pikemminkin kuin jonakin, jonka Jumala on saanut aikaan valmistaakseen ja pohjustaakseen ihan erilaista lähetystyön aikakautta. Useimmat länsimaiset lähetysjärjestöt ja niiden edustajat katsovat länsimaiden ulkopuolelta tullutta panostusta omien tunnuslukujensa kautta, joita he ovat kehitelleet kuvaamaan lähetystyön edistymistä: kuinka monta ylikansallista lähetystyöntekijää on lähetetty, kuinka monta seurakuntaa on perustettu muihin maihin, kuinka monta koulua ja raamattuopistoa tai sairaalaa on rakennettu, jotka ovat kytköksissä johonkin lähetystyötä tekevän järjestön päämajaan. Sitten näiden harhaanjohtavien lähetystyön tunnuslukujen hämäyksenä ja länsimaisen kirkkokuntajärjestelmän tutkan kautta nähtynä on epäilemättä syntynyt ja kertynyt hämmästyttävä määrä lähetystyön tuloksia.

Haluan esittää oman johtopäätökseni saman tien ennen kuin jatkan: länsimainen kristikunta on täysin ja lopullisesti kyvytön pelastamaan itseään sen nykyisestä asemasta käsin, ellei se nöyrästi hyväksy ei-länsimaisen kristikunnan apua. Kaikkien metodiensa, teknologiansa ja älyllisten ratkaisujensa kanssa länsimailla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi hengen voimaa, vanhimpien kunnioitusta, kykyä olla kuuliainen sekä yksilö- että yhteisötasolla, tai omistaa edes tervettä kykyä hävetä enää mitään. Länsimaiden kristityt, jotka ovat tottuneet ajattelemaan olevansa maailman napa, protestanttisen maailman vatikaani ja Jumalan päämaja, ovat heräämässä aivan uuteen todellisuuteen, kuten Jim Rutz kirjassaan Megashift, ja muutkin, ovat dokumentoineet. Viisikymmentä vuotta on kulunut siitä, kun tämä prosessi alkoi ja länsimainen kristikansa on nykyisin lopultakin tottunut kuuntelemaan kertomuksia Jumalan ilmestymisistä kaukaisissa maissa, ja uskollisena kummalliselle kulutushysterialle, joka on muovannut kristillisyyttä länsimaissa, monet edelleen osaavat nautiskellen kuluttaa näitä voitokkaita uutisia jossakin muussa maailman kolkassa tapahtuneista herätyksistä ja sitten taas palata kotiin ”heinä suussa”, koska ovat jättäneet kysymättä oikeat kysymykset. Tai mikä pahempaa: länsimaiden kristityt ovat tulleet vihaisiksi Jumalalle, koska hän ei enää toimi täällä, vaan ”jossain Kiinassa”, eivätkä he millään osaa tehdä yksinkertaisia johtopäätöksiä ja päätyä loogiseen tulokseen: mene ja opi kiinalaisilta!

Länsimaat ovat satoja vuosia kestäneen lähetystyön aikana tulleet niin täysin ja lopullisesti vakuuttuneiksi siitä, että he ovat koko muun maailman opettajia, että näyttää olevan aivan uskomatonta, jopa harhaoppista, ehdottaa, että oppimisen tulisikin tapahtua aivan toisin päin: from the Rest to the West (muista maista länsimaihin päin). Jos nykyään yrität löytää yhdenkin fantastisen hengellisen kirjan, joka on alunperin kirjoitettu tamiliksi, arabiaksi, urduksi, turkiksi tai zulujen kielellä, käännetty ja julkaistu ja pantu laajaan jakeluun lännessä, niin tiedät tarkalleen, mitä tarkoitan.(jatkuu)